Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Suomi on jäänyt esteettömyydessä takapajulaksi

Helsingin Sanomat Mielipidekirjoitus 11.7.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Toivo Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoitus haastaa yritykset näkemään esteettömyyden kuluerän sijaan liiketoimintamahdollisuutena. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnasta, joka on rakenteellisesti syrjivä, ja kirjoittaja pyrkii muuttamaan tätä asetelmaa korostamalla esteettömyyden hyötyjä myös muille kuin vammaisille.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat Päivi Montgomery · 11.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Kirjoittaja edustaa vammaisten ihmisten ja esteettömyyttä tarvitsevien näkökulmaa.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Koska kyseessä on mielipidekirjoitus, subjektiivisuus on odotettua. Kirjoitus on johdonmukainen ja perustelee näkökulmansa selkeästi, vaikka se jättääkin huomioimatta esteettömyysremonttien mahdolliset tekniset tai taloudelliset esteet.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoitus ajaa yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä, mikä on yleisesti hyväksytty tavoite. Se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan keskittyy rakenteelliseen esteettömyyteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Esteettömyys on taloudellisesti kannattavaa
  • Esteettömyys on ihmisoikeuskysymys

Kritisoidut tahot

  • ravintolanpitäjät
  • kauppiaat

Puolustetut tahot

  • vammaiset ihmiset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kirjoitus ei käsittele vanhojen rakennusten esteettömyysremonttien teknisiä tai lainsäädännöllisiä haasteita. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi esteettömyyden toteuttaminen voi olla vaikeaa tai kallista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Moraalinen vetoomus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Toivo
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu yritysten välinpitämättömyyttä esteettömyyttä kohtaan.

Toivo

Kirjoittaja toivoo muutosta ja parempaa tulevaisuutta esteettömyyden suhteen.

Latautunut kieli

Termi 'takapajula' luo negatiivisen mielikuvan Suomen nykytilasta.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle ja se on tässä tapauksessa perusteltua kirjoittajan tavoitteen kannalta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kirjoituksen pääväitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkemystä ilman provokaatiota.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoitus ei ole polarisoiva, vaikka se onkin kriittinen yritysten toimintaa kohtaan.

Populismi: 4/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoituksessa ei ole populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa ei ole nimettyä kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.

5 JSN-arvio 84/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

84
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi merkitty lukijan mielipiteeksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, mutta argumentaatio noudattaa perinteistä esteettömyyskeskustelun kaavaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee vammaisia ihmisiä ja esteettömyyttä edistäviä tahoja nostamalla esiin esteettömyyden taloudellisen potentiaalin ja yhdenvertaisuusnäkökulman.
Pelissä Yritysten kustannustietoisuus vs. yhdenvertainen pääsy palveluihin. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen esteettömyyden laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Kirjoittaja olettaa, että esteettömyyden puute on ensisijaisesti tahdon tai ymmärryksen puutetta, ei välttämättä teknistä tai rakennusteknistä mahdottomuutta. ”Kauppiaat ja ravintolanpitäjät voisivat joskus laskea, kuinka monet eurot valuvat heidän esteellisten liiketilojensa ohi.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa ääntään asiantuntijana ja aktivistina, viitaten aiempaan mielipidekirjoitukseen keskustelun avaajana. ”Maija Lindeman huomautti osuvasti”
Tunnelma Paheksunta / viha, Toivo

Kirjoitus haastaa yritykset näkemään esteettömyyden kuluerän sijaan liiketoimintamahdollisuutena. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnasta, joka on rakenteellisesti syrjivä, ja kirjoittaja pyrkii muuttamaan tätä asetelmaa korostamalla esteettömyyden hyötyjä myös muille kuin vammaisille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko esteettömyyden taloudellinen kannattavuus yrityksille niin suoraviivaista kuin kirjoittaja esittää, vai onko kyseessä retorinen keino saada yritykset toimimaan eettisesti oikein.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Päivi Montgomery muut analyysit →
Suomi työelämä kotimaa Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide

Tiedot tästä analyysistä

Kauppiaat ja ravintolanpitäjät voisivat joskus [...319 sanaa...] Päivi Montgomery psykologi, vammaisaktivisti Kerava

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →