Analyysi artikkelista: Hallitus sanoutui irti rasismista kaksi vuotta sitten – tutkijasta Keskisarjan puheet ”heikompilaatuisista” ovat ristiriidassa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen sisäisestä jännitteestä, jossa perussuomalaisten retoriikka haastaa hallituksen virallisen rasisminvastaisen tiedonannon. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallituksen nollatoleranssi on käytännössä tehoton, ja että hallituskumppanit RKP ja kristillisdemokraatit pyrkivät välttämään aiheen käsittelyä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa tutkijalle vallan tulkita hallituksen toimintaa ilman, että perussuomalaisten edustajia kuullaan suoraan vastaamassa kritiikkiin. Tämä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli kritisoi hallitusta ja perussuomalaisia, mutta tekee sen vahtikoira-roolissa hallituksen omien sitoumusten valossa. Ideologista suuntaa ei voida suoraan määrittää, sillä kyse on hallituksen omien sääntöjen noudattamisesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen rasisminvastaisen linjauksen epäonnistuminen
- Perussuomalaisten retoriikan ongelmallisuus
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten suora vastaus tai näkemys tutkijan syytöksiin puuttuu. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa tilanteesta, kun kritiikin kohde ei pääse ääneen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Epäluottamus hallituksen kykyyn noudattaa omia linjauksiaan.
Termien kuten 'luikkivat ulos' käyttö luo negatiivisen mielikuvan.
Hallituksen sisäinen ristiriita on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on kohtalaista, sillä se pyrkii luomaan kuvan hallituksen toimintakyvyttömyydestä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön väitettä hallituksen ja tutkijan näkemyseroista.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää vahvan tulkinnallisen väitteen.
Otsikko käyttää latautunutta termiä 'rasismi' ja asettaa tutkijan näkemyksen hallituksen linjan vastakohtana.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen ja perussuomalaisten välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa viitataan kansan ja eliitin välisiin jännitteisiin, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaiset on mainittu, mutta heidän näkemyksiään ei ole kuultu suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen hallituksen linjauksista.
- JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattu ja siitä on kerrottu yleisölle.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu perussuomalaisten osalta, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.
6 Omaperäisyys
Aihe on laajasti käsitelty, mutta artikkeli tuo esiin uuden sanktiokeskustelun.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen sisäisestä jännitteestä, jossa perussuomalaisten retoriikka haastaa hallituksen virallisen rasisminvastaisen tiedonannon. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallituksen nollatoleranssi on käytännössä tehoton, ja että hallituskumppanit RKP ja kristillisdemokraatit pyrkivät välttämään aiheen käsittelyä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella perussuomalaisten edustajia suoraan vastaamaan tutkijan syytöksiin, mikä jättää heidän näkökulmansa vain referoiduksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kuvailu hallituspuolueiden toiminnasta on latautunutta.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →