Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Autojen kunto | Romuyrittäjä listaa Suomen huonoimmat autot

Helsingin Sanomat Uutinen 3.8.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli hyödyntää asiantuntijahaastattelua tarjotakseen kuluttajille käytännön tietoa autojen kestävyydestä. Lukijalle välittyy kuva, että romuyrittäjän kokemus on luotettava lähde autojen elinkaaren arvioinnissa, vaikka juttu onkin luonteeltaan kevyempi hyötyartikkeli.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Lauri Puintila · 3.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on romuyrittäjän, joka arvioi autoja niiden elinkaaren loppupäässä.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali hyötyjuttu. Vinoumapisteet ovat alhaiset, koska kyseessä on asiantuntijahaastattelu ilman poliittista tai ideologista agendaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on täysin epäpoliittinen hyötyartikkeli, joka ei ota kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Romuyrittäjän kokemusperäinen tieto autojen kestävyydestä.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Asiantuntijanäkökulman korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan kiinnostuksella autojen kestävyyttä kohtaan.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvailu korjaamon pihasta luo elävän kuvan ympäristöstä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee jutun kevyttä, informatiivista luonnetta.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa listataan autojen kuntoa ja ongelmia.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja lupaa listauksen, mikä on tyypillistä hyötyjournalismille.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee jutun aiheen ilman latautuneisuutta.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijahaastattelu, jossa ei kritisoida ketään.

4 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan havainnot on erotettu selvästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen hyötyartikkeli, joka ei sisällä uutta tutkimustietoa.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka etsii käytännönläheistä tietoa autojen luotettavuudesta, sekä kierrätysyritystä, jonka asiantuntijuutta jutussa korostetaan.
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti romuyrittäjän asiantuntemukseen. ”Antti Manninen tietää, miten ja milloin suomalaisten autot hajoavat.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli hyödyntää asiantuntijahaastattelua tarjotakseen kuluttajille käytännön tietoa autojen kestävyydestä. Lukijalle välittyy kuva, että romuyrittäjän kokemus on luotettava lähde autojen elinkaaren arvioinnissa, vaikka juttu onkin luonteeltaan kevyempi hyötyartikkeli.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volkswagen Passat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lauri Puintila muut analyysit →
Volkswagen Passat autot ja liikenne Antti Manninen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Visio

Tiedot tästä analyysistä

Antti Manninen tietää, miten ja [...46 sanaa...] keräävällä Antti Mannisella on riittänyt.

Sisältö haettu
7.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →