Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kokosimme viisi tapaa, miten hallitusneuvottelut voivat nyt edetä

Yle Uutinen 26.5.2023
Pisteet
83
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää hallitusneuvottelujen vaikeudet tavanomaisena poliittisena vääntönä, jossa paine ja ajan kuluessa syntyvät kompromissit ovat ratkaisun avain. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueiden halu päästä valtaan on ensisijainen ajuri, ja mahdolliset kriisit ovat vain neuvotteluteknisiä vaiheita, eivät välttämättä hallituspohjan kestämättömyyttä.

Uutinen Yle Kristiina Tolkki · 26.5.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa politiikan tutkijoiden ja historioitsijoiden arvioihin tilanteen analysoinnissa.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja raportoiva. Se käyttää asiantuntijoita skenaarioiden taustoittamiseen ja esittää eri vaihtoehdot neutraalisti ilman selkeää ideologista ohjausta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallitusneuvottelujen tilannetta neutraalisti ja asiallisesti. Se ei ota kantaa puolueiden välisiin kiistoihin, vaan esittää skenaariot analyyttisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallitusneuvottelujen jatkuvuus
  • Poliittinen realismi

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijoiden käyttö skenaarioiden vahvistamiseen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja poliittisiin realiteetteihin.

Konflikti- tai kriisikehys

Neuvottelujen jännitteitä käytetään rakenteellisena elementtinä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee tilanteen analysointia.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä: "Kokosimme viisi tapaa, miten hallitusneuvottelut voivat nyt edetä".

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja lupaa listauksen, joka vastaa jutun sisältöä: "Kokosimme viisi tapaa, miten hallitusneuvottelut voivat nyt edetä".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaileva.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittisesta jännitteestä neutraalisti ilman omaa polarisoivaa otetta.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei käytä populistista kieltä tai kansa-eliitti-asetelmaa.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolueiden puheenjohtajat ovat äänessä ja heidän näkemyksensä on tuotu esiin.

4 JSN-arvio 95/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen tilannekatsaus, joka ei sisällä uutta paljastavaa tietoa.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallitustunnustelujen jatkuvuutta ja Orpon asemaa hallituksen muodostajana: vaihtoehtojen esittäminen luo kuvaa hallituksen muodostamisesta välttämättömänä ja hallittavana prosessina, vaikka tilanne on jännitteinen.
Pelissä Hallitusvallan saavuttaminen vs. puolueiden omien kynnyskysymysten säilyttäminen. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen puolueiden halua päästä hallitukseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallitusneuvottelujen tavoitteena on ensisijaisesti hallituksen muodostaminen, ei esimerkiksi tietyn poliittisen ohjelman toteuttaminen. ”Kaikki neuvotteluissa mukana olevat puolueet [...] haluavat hallitukseen, koska hallitus päättää Suomen asioista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuuta häivytetään passiivilla, kun puhutaan neuvottelujen etenemisestä. ”Ratkaisuja alkaa yleensä syntyä, kun paine kasvaa tarpeeksi kovaksi.”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ääniä käytetään tukemaan artikkelin skenaarioita, kun taas puoluejohtajien sitaatit keskittyvät tilannekuvaukseen. ”Helsingin yliopiston politiikan tutkija Emilia Palonen totesi perjantaina...”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kehystää hallitusneuvottelujen vaikeudet tavanomaisena poliittisena vääntönä, jossa paine ja ajan kuluessa syntyvät kompromissit ovat ratkaisun avain. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueiden halu päästä valtaan on ensisijainen ajuri, ja mahdolliset kriisit ovat vain neuvotteluteknisiä vaiheita, eivät välttämättä hallituspohjan kestämättömyyttä.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Vesa Vares laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kristiina Tolkki muut analyysit →
Vesa Vares Sari Essayah Jyrki Katainen Ulf Kristersson Paavo Arhinmäki Anna-Maja Henriksson Emilia Palonen Petteri Orpo politiikka Jutta Urpilainen Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • hallituksen muodostaminen
  • politiikantutkijat
  • Suomen poliittiset puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Orpolla on useita vaihtoehtoja, mutta [...637 sanaa...] alkua on päivitetty tiedon perusteella._

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →