← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jyrki Kataiselle uusi tehtävä

Ilta-Sanomat Uutinen 13.4.2026
Pisteet
70
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Kataisen nimityksestä EU-tehtävään korostaen sen luottamustehtäväluonnetta. Rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida samanaikainen työskentely EU-neuvonantajana ja suuren liikepankin yhteiskuntasuhteiden johtajana, vaikka roolien mahdollinen intressiristiriita jää käsittelemättä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli perustuu komission ja Nordean tiedotteisiin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta valitsee näkökulmaksi tiedotteiden mukaisen positiivisen kehystyksen. Kriittinen tarkastelu puuttuu, mikä nostaa bias-pisteytystä lievästi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi nimityksestä neutraalisti. Vaikka kriittinen analyysi puuttuu, se ei suoraan taivuta lukijaa poliittisesti vasemmalle tai oikealle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nimityksen arvovaltaisuus
  • Kataisen osaaminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Mahdollisten intressiristiriitojen käsittely puuttuu. — Lukijan on tärkeää ymmärtää, voiko pankin johtajan rooli vaikuttaa EU-neuvonantajan työhön arktisissa kysymyksissä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Korostetaan nimitystä luottamustehtävänä ja kunniana.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja tiedotepohjainen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on neutraali ja informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava: Jyrki Kataiselle uusi tehtävä.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on neutraali uutinen nimityksestä, ei kritiikkiä sisältävä juttu.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Tapahtumatieto on tarkistettavissa.
  • JO 7: Faktatiedot nimityksestä ovat selkeitä.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, artikkeli nojaa vain tiedotteisiin.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes kokonaan virallisiin tiedotteisiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Jyrki Kataista ja Nordeaa: nimitys esitetään arvostettuna luottamustehtävänä, ja samalla korostetaan, että se ei vaikuta hänen työhönsä pankkisektorilla.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Kataisen tausta ja osaaminen tekevät hänestä luonnollisen valinnan tehtävään. ”Tiedotteessa kuvaillaan, että Kataisella on laaja poliittinen ja toimintapoliittinen asiantuntemus.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin Euroopan komission ja Nordean tiedotteisiin. ”Asiasta tiedottaa Euroopan komission Suomen-edustusto.”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli raportoi Kataisen nimityksestä EU-tehtävään korostaen sen luottamustehtäväluonnetta. Rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida samanaikainen työskentely EU-neuvonantajana ja suuren liikepankin yhteiskuntasuhteiden johtajana, vaikka roolien mahdollinen intressiristiriita jää käsittelemättä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei pohdita lainkaan mahdollista intressiristiriitaa, kun entinen komissaari ja nykyinen pankin johtaja toimii komission neuvonantajana arktisissa kysymyksissä, joissa taloudelliset intressit ovat merkittäviä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Jyrki Katainen laajempi kuva Katso kirjoittajan Markus Puolakanaho muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kyseessä on määräaikainen luottamustehtävä, joka [...231 sanaa...] on myös Suomen Atlantti-seuran puheenjohtaja.

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →