Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi Kiovasta: Miljoonakaupungin laidalla siirrytään asemasotaan, kun Venäjä sanoo kääntävän huomionsa Itä-Ukrainaan

Yle Analyysi 27.3.2022
Pisteet
58
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
63
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä epäluotettavana toimijana, jonka sotilaalliset tavoitteet ovat muuttuneet epäonnistumisten myötä. Lukijalle välittyy selkeä jako hyökkääjään ja puolustajaan, ja Venäjän viralliset tiedotukset leimataan suoraan valheellisiksi.

Analyysi Yle Antti Kuronen · 27.3.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee sotaa sekä sotilaallisen analyysin että siviilien kokeman kärsimyksen kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selkeästi Ukrainan puolella, mikä on odotettavissa sota-analyysissä. Latautunut kieli (esim. 'raakalaismainen') ja Venäjän hallinnon leimaaminen epäluotettavaksi nostavat vinoumapisteitä, vaikka analyysi perustuukin rintamatilanteen kuvaukseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa länsimaista valtavirran näkemystä Ukrainan sodasta. Vaikka kieli on latautunutta, se heijastaa laajasti hyväksyttyä sotilaallista ja poliittista analyysia sodan kulusta, eikä se edusta kapeaa ideologista suuntaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan näkökulma
  • Venäjän hyökkäyksen tuhoisuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi geopoliittinen taustoitus Venäjän tavoitteista puuttuu. — Lukija saa vain sotilaallisen tilannekuvan ilman syvempää ymmärrystä sodan taustoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli
Paheksunta / viha

Venäjän hyökkäyksen raakalaismaisuuden korostaminen.

Huoli

Siviilien tilanne ja sodan tuhojen kuvaus.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'raakalaismainen' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan ja tuhojen korostaminen.

Tunteisiin vetoaminen on tyypillistä sota-analyysille, jossa inhimillinen kärsimys on keskiössä. Kieli on voimakasta, mutta perusteltua sodan kontekstissa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 62

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee Kiovan tilannetta ja Venäjän tavoitteita.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen dramatisoinnin asemasodasta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta asiallisesti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 62/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Selkeä me-vs-he-asetelma, jossa Venäjä esitetään vihollisena.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta, kyseessä on sotilaallinen analyysi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, mikä on sodan kontekstissa tyypillistä, mutta se jättää näkökulman yksipuoliseksi.

5 JSN-arvio 63/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

63
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen rintamalta.
  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu selkeästi otsikolla.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki sosiaalisen median sotilaslähteisiin voisi olla syvempää.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi yhdistää toimittajan havainnot ja sosiaalisen median tiedot, mikä on tyypillistä tämän ajan sotaraportoinnille.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Ukrainan puolustustaistelua ja länsimaista yleisöä: Venäjän sotilaalliset toimet esitetään raakalaismaisina ja epäluotettavina, mikä vahvistaa narratiivia Ukrainan oikeutetusta puolustussodasta.
Pelissä Ukrainan suvereniteetti vs. Venäjän alueelliset tavoitteet. Juttu käsittelee pääosin Ukrainan näkökulmaa ja Venäjän hyökkäyksen tuhoja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Venäjän hallinnon olevan luonnostaan epäluotettava. ”Venäjän hallinnon sanaan ei tietysti ole ollut uskomista koko presidentti Vladimir Putinin yli kahdenkymmenen vuoden valtakauden aikana.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän sotilaallinen toiminta kuvataan passiivisena tai väistämättömänä seurauksena, kun taas Ukrainan armeijan toiminta on aktiivista. ”Venäjän joukot eivät ole viikkoihin edenneet, päinvastoin ne ovat Kiovan ympäristössä joko joutuneet perääntymään tai sitten joukot kaivautuvat puolustusasemiin.”
Kuka saa äänen Toimittaja toimii pääasiallisena äänenä, tukeutuen sosiaalisen median sotilaslähteisiin. ”Viime yönä Ukrainan armeijan sotilas jakoi kuvan Avdiivkasta”
Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä epäluotettavana toimijana, jonka sotilaalliset tavoitteet ovat muuttuneet epäonnistumisten myötä. Lukijalle välittyy selkeä jako hyökkääjään ja puolustajaan, ja Venäjän viralliset tiedotukset leimataan suoraan valheellisiksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli käyttää sosiaalisen median päivityksiä ensisijaisina lähteinä, mikä voi viitata pyrkimykseen tuoda rintamalinjojen tapahtumia lähelle lukijaa nopeasti, mutta samalla se tekee raportoinnista riippuvaista yksittäisten sotilaiden jakamasta materiaalista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja adjektiiveja kuvaamaan Venäjän toimia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Mariupol laajempi kuva → Katso kirjoittajan Antti Kuronen muut analyysit →
Mariupol Kiova Ulkomaat Avdiivka Donbas Vladimir Putin politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • Analyysit (Yle Uutiset)
  • Ukraina
  • Venäjä
  • Vladimir Putin
  • Kiova
  • Donetskin alue
  • Mariupol

Tiedot tästä analyysistä

Kiovassa oleva toimittajamme Antti Kuronen [...366 sanaa...] changes vs yesterday. ![Kuva](https://x.com/Nrg8000/status/1507719984424026115/photo/1?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1507719984424026115%7Ctwgr%5E124d057da8db8a3e4ac5ebfa1846807556cfec36%7Ctwcon%5Es1_&ref_url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fa%2F3-12377978) ![Kuva](https://x.com/Nrg8000/status/1507719984424026115/photo/1?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1507719984424026115%7Ctwgr%5E124d057da8db8a3e4ac5ebfa1846807556cfec36%7Ctwcon%5Es1_&ref_url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fa%2F3-12377978)

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →