Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Härmässä nähtiin Li Anderssonin vasemmistojytky – Suomi kulki EU-vaaleissa omaa latuaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Pääkirjoitus rakentaa narratiivia, jossa Suomi poikkeaa muun Euroopan oikeistopopulistisesta aallosta vasemmistoliiton voiton myötä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Li Anderssonin henkilökohtainen suosio on ainoa merkittävä vastavoima perussuomalaisten kannatuksen romahtamiselle, samalla kun EU-tason poliittiset lehmänkaupat esitetään epävarmana tulevaisuuden skenaariona.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuPääkirjoitus käyttää latautunutta kieltä (esim. 'jytky', 'rökäletappio') ja kehystää vaalituloksen voittajien ja häviäjien kautta. Vaikka analyysi on asiallinen, valinnat korostavat tiettyjä poliittisia ilmiöitä muiden kustannuksella.
Pääkirjoitus nostaa vasemmistoliiton menestyksen keskiöön ja käyttää perussuomalaisten tappiota narratiivin vahvistamiseen. Tämä kehystys on linjassa arvoliberaalin ja vasemmistolaisen maailmankuvan kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Vasemmistoliiton vaalivoiton merkittävyys
- Perussuomalaisten vaalitappion korostaminen
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miksi perussuomalaisten kannatus laski, jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä vaalituloksen taustalla vaikuttavista tekijöistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Vaalituloksen yllättävyyden korostaminen.
Huoli laitaoikeiston noususta Euroopassa.
Sanojen kuten 'jytky' ja 'rökäletappio' käyttö.
Vaalituloksen esittäminen vastakkainasetteluna.
Tunnevetoaminen on tyypillistä pääkirjoitustyylille, jossa pyritään luomaan selkeä tulkinta vaalituloksesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää pääkirjoituksen keskeisen väitteen.
Sana 'jytky' on poliittisesti latautunut termi, jota käytetään kuvaamaan yllättävää vaalivoittoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua vasemmistoliiton ja perussuomalaisten välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa on elementtejä, joissa vaalitulosta tulkitaan kansan tahdon kautta, mutta se ei ole puhdasta populismia.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on pääkirjoitus, jossa toimitus esittää oman näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu selvästi faktoista pääkirjoitusmuodon kautta.
- JO 11: Pääkirjoitus on selkeästi toimituksellinen kanta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on pääkirjoitus.
6 Omaperäisyys
Analyysi noudattaa yleistä vaalituloksen tulkintalinjaa.
7 Rivien välistä
Pääkirjoitus rakentaa narratiivia, jossa Suomi poikkeaa muun Euroopan oikeistopopulistisesta aallosta vasemmistoliiton voiton myötä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Li Anderssonin henkilökohtainen suosio on ainoa merkittävä vastavoima perussuomalaisten kannatuksen romahtamiselle, samalla kun EU-tason poliittiset lehmänkaupat esitetään epävarmana tulevaisuuden skenaariona.
Herää kysymys, miksi pääkirjoitus korostaa nimenomaan perussuomalaisten 'rökäletappiota' suhteessa vasemmistoliiton voittoon, vaikka molemmat ovat vaalituloksen kannalta merkittäviä. Tämä valinta voi heijastaa toimituksen halua luoda selkeä voittaja-häviäjä-asetelma suomalaiseen poliittiseen kenttään.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan vaalitulosta.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu vaalituloksen lukuihin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- EU-vaalien tulokset Suomessa 2024
Suositellut lähteet
- Oikeusministeriö
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →