Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kyselyt | Noin joka toinen suomalainen uskoo: Korruptio yleistä politiikan huipulla

Helsingin Sanomat Uutinen 10.1.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin ristiriidan: vaikka suuri osa suomalaisista epäilee korruptiota poliittisella huipulla, samanaikaisesti poliitikkoja pidetään aiempaa puhtoisempina. Lukijalle välittyy kuva epäluottamuksesta, joka kuitenkin näyttää lieventyneen aiempaan verrattuna, vaikka tarkempaa kontekstia tai vertailukohtia ei avata.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Julius Numminen · 10.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee politiikkaa kansalaisten asenteiden ja uskomusten kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali raportti kyselytuloksesta. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että kyselytutkimuksen tulos esitetään ilman kriittistä kontekstia tai vertailua muihin tutkimuksiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kyselytutkimuksen tuloksen ilman ideologista kehystä tai pyrkimystä tukea tiettyä poliittista suuntaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansalaisten epäluottamus poliitikkoja kohtaan

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kyselyn tuloksia ei vertailla aiempiin vuosiin tai muihin vastaaviin tutkimuksiin. — Lukija ei voi arvioida, onko korruptioepäilyjen taso noussut vai laskenut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Kyselytulokset heijastavat kansalaisten epäluottamusta poliittista järjestelmää kohtaan.

Artikkeli ei sisällä aktiivista tunnevetoamista, vaan raportoi kyselyn tulokset asiallisesti.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti: 'Noin joka toinen suomalainen uskoo: Korruptio yleistä politiikan huipulla'.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'Kyselyt' -etuliitettä, joka on tyypillinen uutisotsikoinnissa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi kyselyn tuloksen neutraalisti: 'Noin joka toinen suomalainen uskoo: Korruptio yleistä politiikan huipulla'.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee kansan näkemystä eliitistä, mutta raportointi on neutraalia eikä vahvista kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi kyselytutkimuksen tuloksia, ei kritisoi yksittäistä tahoa, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
  • JO 11: Selkeä raportointi kyselytuloksesta.

Heikkoudet

  • JO 7: Lähteiden taustoitus ja vertailu puuttuu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan kyselytutkimuksen tiedotteeseen ilman omaa lisäarvoa.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kyselytutkimuksen teettäjää (Kunnallisalan kehittämissäätiö) nostamalla esiin säätiön tuottamaa tietoa suomalaisten asenteista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kyselytutkimuksen tulos on suora mittari korruption yleisyydestä, vaikka se mittaa vain kansalaisten uskomuksia. ”Noin joka toinen suomalainen uskoo: Korruptio yleistä politiikan huipulla”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan kyselytutkimuksen tuloksiin ilman asiantuntijakommentteja tai vastapuolen ääntä. ”Asia selviää Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaksin teettämästä kyselystä.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin ristiriidan: vaikka suuri osa suomalaisista epäilee korruptiota poliittisella huipulla, samanaikaisesti poliitikkoja pidetään aiempaa puhtoisempina. Lukijalle välittyy kuva epäluottamuksesta, joka kuitenkin näyttää lieventyneen aiempaan verrattuna, vaikka tarkempaa kontekstia tai vertailukohtia ei avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi ingressi korostaa poliitikkojen 'puhtoisuutta', kun leipäteksti keskittyy vain korruption yleisyyden uskomuksiin; tämä voi olla yritys pehmentää uutisen negatiivista pääviestiä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin kyselytutkimuksen tilastolliseen väittämään, joten sen ristiintarkistaminen on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • korruptioepäilyt Suomessa
  • luottamus poliittiseen järjestelmään

Suositellut lähteet

  • Kunnallisalan kehittämissäätiö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kunnallisalan kehittämissäätiö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Julius Numminen muut analyysit →
Kunnallisalan kehittämissäätiö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kansalaiset näkevät poliitikot kuitenkin aiempaa [...32 sanaa...] korruption olevan päätöksenteon eri tasoilla.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →