Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Saara Särmän kolumni: Kenen uusi ja kenen normaali?

Yle Kolumni 20.5.2020
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto, Uteliaisuus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kyseenalaistaa poikkeusajan 'uusi normaali' -käsitteen ja paljastaa, miten yhteiskunnan rakenteet ja viestintä suosivat kapeaa normia, kuten lapsiperheitä ja mökin omistajia. Lukijalle välittyy kutsu tarkastella kriittisesti, ketkä jäävät näkymättömäksi, kun yhteiskuntaa määritellään uudelleen.

Kolumni Yle Saara Särmä · 20.5.2020 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Kirjoittaja tarkastelee yhteiskuntaa tutkijan ja yksilön näkökulmasta, painottaen yhdenvertaisuutta.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti subjektiivinen ja valikoiva. Se nostaa esiin tärkeitä näkökulmia, mutta ei pyri tasapuolisuuteen, mikä on hyväksyttävää kolumnille.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli edustaa arvoliberaalia ja rakenteellista kritiikkiä, joka painottaa vähemmistöjen oikeuksia ja yhteiskunnan vastuuta yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Marginaaliryhmien kokemukset
  • Yhdenvertaisuuden vaatimus

Puolustetut tahot

  • Yksinasuvat
  • Pitkäaikaissairaat
  • Vammaiset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus virallisten ohjeiden laatimisen haasteista kriisitilanteessa puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi viranomaisviestintä keskittyy usein valtavirtaan kriisin nopeassa alkuvaiheessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Uteliaisuus
Suru / myötätunto

Myötätunto marginaaliryhmiä kohtaan, joiden kokemuksia ei ole kuultu.

Uteliaisuus

Uteliaisuus uudenlaista, saavutettavampaa yhteiskuntaa kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'ulossulkeva' käytetään korostamaan yhteiskunnan epäkohtia.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Ystävien kokemukset toimivat todisteena rakenteellisesta syrjinnästä.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan empatian ja kriittisen ajattelun.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on kysyvä ja herättää uteliaisuutta, mutta ei ole harhaanjohtava.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on pohdiskeleva eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii herättämään keskustelua yhdenvertaisuudesta.

Populismi: 20/100

Artikkelissa on vähäisiä elementtejä, joissa kritisoidaan 'virallisia ohjeita', mutta se ei ole populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman näkemyksensä, ei uutinen, joka kohdistuisi tiettyyn tahoon.

5 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kolumni, ei uutinen.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kolumni tuo esiin tuoreen näkökulman poikkeusajan viestintään.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yhteiskunnan marginaalissa eläviä ja vähemmistöjä: se haastaa valtavirran oletukset siitä, kenen ehdoilla yhteiskuntaa rakennetaan.
Pelissä Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus vs. valtavirran normien mukainen rakenteellinen priorisointi. Juttu käsittelee yhdenvertaisuutta ja nostaa esiin ryhmiä, jotka jäävät virallisen viestinnän katveeseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että yhteiskunnan rakenteet ovat ensisijaisesti suunniteltu vain tietynlaisten ihmisten ehdoilla. ”yhteiskunta on rakennettu terveiden ja toimintakykyisten ehdoilla”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon ja viestinnän vastuutahot häivytetään passiivilla, jolloin rakenteellinen syrjintä näyttäytyy luonnollisena tilana. ”yhteiskunta on rakennettu terveiden ja toimintakykyisten ehdoilla”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omia ystäviään ja muita asiantuntijoita tukemaan argumenttiaan, mikä antaa äänen yhteiskunnan marginaalille. ”Pyörätuolia käyttävä ystävä totesi, että kerrankin ei ole tarvinnut kuukausiin miettiä pääseekö johonkin paikkaan.”
Tunnelma Suru / myötätunto, Uteliaisuus

Artikkeli kyseenalaistaa poikkeusajan 'uusi normaali' -käsitteen ja paljastaa, miten yhteiskunnan rakenteet ja viestintä suosivat kapeaa normia, kuten lapsiperheitä ja mökin omistajia. Lukijalle välittyy kutsu tarkastella kriittisesti, ketkä jäävät näkymättömäksi, kun yhteiskuntaa määritellään uudelleen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan akateeminen tausta feministisen tutkimuksen parissa vaikuttanut siihen, että artikkeli keskittyy nimenomaan vallan ja näkymättömyyden teemoihin, mikä on kolumnin genrelle tyypillistä mutta rajaa pois esimerkiksi taloudelliset realiteetit.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 40/100, 2 tilastoaihetta
40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käyttää tilastotietoa tukemaan argumenttejaan, mutta ne eivät ole artikkelin ydin, vaan taustoittavia lukuja.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • yksinasuvien määrä Suomessa
  • työvoiman ulkopuolella olevat

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Chimamanda Ngozi Adichie laajempi kuva → Katso kirjoittajan Saara Särmä muut analyysit →
Chimamanda Ngozi Adichie Suomi Kuisma Eskola Sonya Lindfors Cynthia Enloe politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • eriarvoisuus
  • esteettömyys
  • kolumnit
  • tasa-arvo
  • koronakaranteeni
  • koronapandemia
  • kotimaa
  • koronavirus

Tiedot tästä analyysistä

Julkisessa puheessa piirtyy esiin ketä [...644 sanaa...] vaihtuneet haaveisiin illasta Telakan terassilla._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →