Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: SS: Kansanedustajan puolisoa epäillään rikoksesta

Ilta-Sanomat Uutinen 13.7.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi kansanedustajan puolison rikosepäilystä, mutta painopiste siirtyy nopeasti epäillyn käyttämän kielenkäytön raadollisuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittisen toimijan lähipiiri on syyllistynyt henkilökohtaiseen ja moraalittomaan hyökkäykseen, mikä asettaa kansanedustajan itsensäkin selitystilaan.

Uutinen Ilta-Sanomat Wilma Parkkari · 13.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli nostaa keskiöön rikoksen uhrin kokeman inhimillisen kärsimyksen.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin asiallinen ja raportoiva. Vinouma on lievä, sillä se korostaa päätoimittajan kokemaa vääryyttä ja käyttää vahvoja kuvauksia (esim. "julmalla tavalla"), mikä ohjaa lukijan sympatioita päätoimittajan puolelle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee poliitikon lähipiirin rikosepäilyä vahtikoira-hengessä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on julkisen toimijan lähipiirin epäasiallisesta käytöksestä, mikä on journalistisesti neutraali aihe.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Päätoimittajan kokema henkilökohtainen kärsimys
  • Epäillyn kirjoittelun asiaton luonne

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miksi kyseinen some-keskustelu alun perin alkoi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa konfliktin syistä, vain sen kärjistymisestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Paheksunta / viha
Suru / myötätunto

Päätoimittajan perhetragedian nostaminen esiin herättää lukijassa myötätuntoa uhria kohtaan.

Paheksunta / viha

Epäillyn kielenkäyttöä kuvataan tavalla, joka herättää lukijassa paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sanojen kuten "julmalla tavalla" ja "julman nimittelyn" käyttö lataa tekstiä.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Päätoimittajan henkilökohtainen tragedia toimii esimerkkinä epäillyn kielenkäytön raadollisuudesta.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska se havainnollistaa rikoksen luonnetta ja sitä, miksi kyseessä on vakava asia, ei vain tavallinen some-kiista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstiä tarkasti.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta jättää epäillyn nimen pois, mikä houkuttelee lukemaan jutun.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali: "SS: Kansanedustajan puolisoa epäillään rikoksesta".

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini14
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa selkeää konfliktia, mutta ei demonisoi osapuolia toimituksen äänellä, vaan raportoi tapahtuneen.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa, vaan keskittyy yksilöiden väliseen konfliktiin.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ari Reijonen on mainittu ja hänen pahoittelunsa on referoitu, mutta hänelle ei ole annettu suoraa puheenvuoroa tässä jutussa.

5 JSN-arvio 84/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

84
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista ja tapahtumat on tarkistettu.
  • JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Heikkoudet

  • JO 21: Ari Reijosen omaa ääntä ei kuulla suoraan, vaan hänen pahoittelunsa referoidaan.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Savon Sanomien uutisointiin ja julkisiin Facebook-kirjoituksiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee yleistä tiedonsaantia poliittiseen toimijaan kytkeytyvästä rikosepäilystä, mutta samalla se nostaa esiin paikallislehden päätoimittajan kokeman kohtelun, mikä korostaa julkisen keskustelun rajoja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että some-kommentointi on luonteeltaan sellaista, että se voi ylittää rikoksen tunnusmerkistön. ”Itä-Suomen poliisi epäilee kansanedustaja Minna Reijosen (ps) puolisoa Ari Reijosta kunnianloukkauksesta”
Kuka saa äänen Päätoimittaja saa äänen kuvata kokemaansa kärsimystä, kun taas epäilty Ari Reijonen on vain uutisen kohde, jonka aiempi pahoittelu referoidaan. ”Reijonen iski minuun henkilökohtaisesti hyvin julmalla tavalla viittaamalla perhettäni kohdanneeseen tragediaan”
Tunnelma Suru / myötätunto

Artikkeli raportoi kansanedustajan puolison rikosepäilystä, mutta painopiste siirtyy nopeasti epäillyn käyttämän kielenkäytön raadollisuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittisen toimijan lähipiiri on syyllistynyt henkilökohtaiseen ja moraalittomaan hyökkäykseen, mikä asettaa kansanedustajan itsensäkin selitystilaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena pelkän rikosepäilyn uutisoinnin lisäksi myös korostaa poliittisen toimijan lähipiirin epäasiallista käytöstä, mikä voi heikentää kansanedustajan omaa uskottavuutta julkisuudessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Kuvaukset kuten "julmalla tavalla" ja "julman nimittelyn" ohjaavat lukijan moraalista tuomiota.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Itä-Suomen poliisi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Wilma Parkkari muut analyysit →
Itä-Suomen poliisi Minna Reijonen Rikos Savon Sanomat politiikka Ari Reijonen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kansanedustajan puoliso oli nimitellyt päätoimittajaa [...163 sanaa...] ja pahoitellut, Minna Reijonen kirjoitti.

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →