Analyysi artikkelista: Keskustan ex-puoluesihteeriltä hurja väite Timo Soinista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small75
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentuu Jarmo Korhosen provokatiivisen avauksen ympärille, jossa Timo Soini asetetaan keskustan pelastajaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Soinin ehdokkuus on enemmänkin julkisuuspeliä kuin todellinen poliittinen mahdollisuus, ja Korhonen käyttää tilaisuutta hyväkseen kritisoidakseen nykyistä perussuomalaisuutta ja nostaakseen esiin vennamolaisuuden perinnön.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se antaa lähes koko tilan Jarmo Korhoselle ilman vastapuolen ääntä. Korhosen näkemykset esitetään hallitsevassa roolissa, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli käsittelee poliittista taktikointia ja puolueiden välisiä siirtymiä. Vaikka Korhonen kritisoi perussuomalaisia, artikkeli itsessään raportoi Korhosen näkemyksiä eikä ota kantaa ideologisesti, joten se pysyy keskustassa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Jarmo Korhosen näkemys Soinin aatteellisesta sopivuudesta keskustaan
- Korhosen kritiikki nykyistä perussuomalaisuutta kohtaan
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Timo Soinin oma näkemys ehdokkuudesta ja Korhosen väitteistä puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan Soinin motiiveista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijaa houkutellaan pohtimaan Soinin mahdollista paluuta politiikkaan.
Korhonen kyseenalaistaa Soinin motiivit flirttailla ehdokkuudella.
Sanoja kuten 'hurja' ja 'kuurupiilo' käytetään elävöittämään tekstiä.
Korhosen henkilökohtaiset muistot ja arviot toimivat jutun runkona.
Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle kolumnistiselle uutisoinnille, jossa haastateltavan värikkäitä lausuntoja korostetaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- Mistral Small80
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko käyttää sanaa 'hurja' luomaan jännitettä ja houkuttelemaan lukijaa.
Otsikko on informatiivinen, vaikka 'hurja' onkin hieman latautunut sana.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli luo vastakkainasettelua perussuomalaisten ja vennamolaisen perinnön välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Korhonen käyttää populistista kieltä puhuessaan 'unohdetusta kansasta'.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Timo Soinia ei ole haastateltu, vaikka artikkeli käsittelee hänen poliittisia aikeitaan ja motiivejaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu Korhosen sanomiksi.
Heikkoudet
- JO 21: Timo Soinia ei ole kuultu väitteistä, jotka koskevat häntä itseään.
- JO 21: Kohdetta (Soini) ei ole kuultu häneen kohdistuvista väitteistä.
6 Omaperäisyys
Juttu perustuu Jarmo Korhosen haastatteluun, joka tuo uutta näkökulmaa Soinin ehdokkuuskeskusteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentuu Jarmo Korhosen provokatiivisen avauksen ympärille, jossa Timo Soini asetetaan keskustan pelastajaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Soinin ehdokkuus on enemmänkin julkisuuspeliä kuin todellinen poliittinen mahdollisuus, ja Korhonen käyttää tilaisuutta hyväkseen kritisoidakseen nykyistä perussuomalaisuutta ja nostaakseen esiin vennamolaisuuden perinnön.
Herää kysymys, onko Korhosen ulostulo tarkoitettu enemmän keskustan sisäisen keskustelun ohjaamiseen tai Antti Kaikkosen aseman haastamiseen kuin todelliseksi kutsuksi Soinille.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Korhonen käyttää vahvoja ilmauksia kuvatessaan perussuomalaisia ja Soinin roolia.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →