Analyysi artikkelista: Osa nimistä jää jatkossa piiloon dopingtapauksissa – asiantuntijat nostavat EU-päätöksestä kaksi merkittävää tekijää
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- Mistral Small90
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käsittelee EU-tuomioistuimen päätöstä, joka muuttaa dopingrikkomusten julkistamiskäytäntöjä kohti tapauskohtaista harkintaa. Lukijalle välittyy kuva, että urheilijoiden yksityisyydensuoja ja antidopingtoiminnan läpinäkyvyys ovat vastakkain, ja että päätös voi vaikuttaa takautuvasti myös suomalaisiin tapauksiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta antaa Lotta Haralan tapauksessa enemmän tilaa hänen edustajansa näkemyksille. Kokonaisuus on kuitenkin asiallinen ja sisältää viranomaisen vastineen.
Artikkeli käsittelee oikeudellista ja hallinnollista aihetta vahtikoira-hengessä. Vaikka Lotta Haralan edustaja saa enemmän tilaa, Suekin näkemys on tuotu esiin, mikä neutraloi vinoumaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Urheilijoiden tietosuojan korostaminen
- Juristien tulkinta päätöksen seurauksista
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa asiantuntijoiden kautta realismiin ja sääntöjen tulkintaan.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se pyri manipuloimaan tunteita.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman jännitettä luovaa kieltä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ydinsisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli on asiallinen raportti, ei vastakkainasettelu.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- Mistral Small0
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suekin lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom on saanut vastata Rausteen väitteisiin.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
- JO 21: Suek on saanut vastata kritiikkiin.
- JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijoita kuultu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on toteutunut.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää ajankohtaisen EU-päätöksen suomalaiseen tapaukseen, mikä tuo siihen paikallista lisäarvoa.
6 Rivien välistä
Artikkeli käsittelee EU-tuomioistuimen päätöstä, joka muuttaa dopingrikkomusten julkistamiskäytäntöjä kohti tapauskohtaista harkintaa. Lukijalle välittyy kuva, että urheilijoiden yksityisyydensuoja ja antidopingtoiminnan läpinäkyvyys ovat vastakkain, ja että päätös voi vaikuttaa takautuvasti myös suomalaisiin tapauksiin.
Herää kysymys, onko artikkelin painotus Lotta Haralan tapauksessa tarkoituksellisesti rakennettu korostamaan juristi Olli Rausteen näkemystä, sillä hän toimii Haralan edustajana ja saa jutussa huomattavasti enemmän tilaa kuin Suekin edustaja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →