Venäjän uhka ja Suomen turvallisuusympäristö
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raportti ja Venäjän ulkoministeriön uhkaukset ovat nostaneet keskustelun Venäjän sotilaallisesta uhasta ja Suomen varautumisesta ajankohtaiseksi.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Venäjältä uhkaavia viestejä Suomelle – Asiantuntija: ”Tähän on syytä varautua”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Realismi, Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli pyrkii lieventämään Venäjän uhkailujen aiheuttamaa pelkoa kehystämällä ne Venäjän heikkouden merkiksi. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka uhkailu on kovaa, se on tehotonta ja tarkoitettu vain länsimaiden epäröinnin lisäämiseen, eikä se johda suoraan sotilaalliseen eskalaatioon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallinen, mutta se valitsee näkökulman, joka korostaa Venäjän heikkoutta. Tämä on tyypillistä turvallisuuspoliittiselle uutisoinnille, mutta se jättää vähemmälle huomiolle uhkien vakavuuden mahdolliset seuraukset.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli noudattaa vahtikoira-roolia ja analysoi turvallisuuspoliittista tilannetta asiantuntijan kautta. Ideologista agendaa ei ole, vaan kyse on vallitsevan turvallisuusympäristön raportoinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän uhkailujen tehottomuus
- Suomen Ukrainan-tuen oikeutus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miten Venäjän uhkailut vaikuttavat suomalaisten arkeen tai yritysten toimintaan. — Lukija voisi ymmärtää paremmin, miksi uhkailuilla on merkitystä, vaikka ne olisivatkin pelkkää puhetta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Asiantuntijan auktoriteettiin vetoaminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin Venäjän uhkailujen merkityksettömyydestä.
Huoli mahdollisista sabotaaseista ja turvallisuustilanteesta.
Konflikti- tai kriisikehys
Venäjän uhkailut ja Suomen toimet asetetaan vastakkain.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee lukijan rauhoittamista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä asiantuntijan sitaatilla.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa uutisen ydinsisältöä ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
18/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi me-vs-ne-asetelman, mutta ei itse polarisoi sitä.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä henkilöä, vaan raportoi Venäjän valtion edustajan lausuntoja.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntija-analyysin kautta.
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu selkeästi faktoista.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Tavanomainen turvallisuuspoliittinen uutinen, joka toistaa tuttua asiantuntija-analyysia.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Suomen turvallisuuspoliittista linjaa: Venäjän uhkailu esitetään voimattomana ja ennakoitavana, mikä normalisoi Ukrainan tuen jatkamista ja vähentää pelon vaikutusta.
Pelissä
Ukrainan tukemisen jatkaminen vs. Venäjän pelotevaikutus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen sen rajallisuutta ja tehottomuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän toimet ovat ensisijaisesti pelottelua ja että Suomen linja Ukrainan tukemisessa on itsestäänselvästi oikea. ”Zaharovan uhkailun tarkoituksena on ennen kaikkea saada länsimaat epäröimään Ukrainan tukemista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän toimet kuvataan usein passiivisesti tai osana automaattista reaktiota, mikä häivyttää yksittäisten päättäjien harkittua toimijuutta. ”Hänen mukaansa Venäjältä tulee lähes automaattisesti jyrkkä vastaus”
Kuka saa äänen
Asiantuntija Jussi Lassila on jutun ainoa ääni, joka tulkitsee tapahtumia. Venäjän edustajien lausunnot esitetään vain Lassilan analyysin kautta. ”Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ei kuitenkaan näe Zaharovan viimeaikaisissa puheissa selvää linjanmuutosta.”
Tunnelma
Realismi, Huoli
Artikkeli pyrkii lieventämään Venäjän uhkailujen aiheuttamaa pelkoa kehystämällä ne Venäjän heikkouden merkiksi. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka uhkailu on kovaa, se on tehotonta ja tarkoitettu vain länsimaiden epäröinnin lisäämiseen, eikä se johda suoraan sotilaalliseen eskalaatioon.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena tietoisesti rauhoittaa yleisöä ilmatilaloukkauksia ja sabotaasiepäilyjä koskevan uutisoinnin keskellä, jotta kansalaisten luottamus viranomaisten kykyyn hallita tilannetta säilyy.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →