Analyysi artikkelista: Analyysi: Starobilskin iskun jälkeen Venäjä syyttää Ukrainaa siitä, mitä on tehnyt itse
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small65
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- Mistral Small75
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli purkaa Venäjän harjoittamaa informaatiosodankäyntiä Starobilskin iskun ympärillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjä käyttää yksittäisiä tapahtumia oikeuttaakseen omia sotatoimiaan ja kääntääkseen huomion pois omista sotarikoksistaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on analyysi, jossa mielipiteellisyys on sallittua. Se kuitenkin nojaa vahvasti yhteen näkökulmaan ja käyttää latautunutta kieltä Venäjän toimien kuvaamiseen, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli noudattaa vahtikoira-roolia analysoidessaan informaatiovaikuttamista. Vaikka se on kriittinen Venäjää kohtaan, se perustelee väitteensä analyyttisesti eikä edusta tiettyä kotimaista poliittista ideologiaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän toiminta on suunnitelmallista propagandaa
- Ukrainan asevoimat toimivat kansainvälisten normien mukaisesti
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kansainvälinen reaktio Starobilskin iskuun jää vähäiseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miten muut maat ovat reagoineet väitteisiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli herättää epäluottamusta Venäjän virallista viestintää kohtaan.
Artikkeli välittää moraalista paheksuntaa Venäjän toimintatapoja kohtaan.
Sanoja kuten 'propagandistinen' ja 'läksytti' käytetään kuvaamaan Venäjän toimia.
Sota ja informaatiovaikuttaminen asetetaan vastakkain.
Tunnevetoaminen on tyypillistä analyysigenrelle, jossa kirjoittaja avaa ilmiön taustoja. Se ei ole manipuloivaa, vaan tukee artikkelin analyyttistä tavoitetta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää artikkelin keskeisen analyysin Venäjän toiminnasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääväitteen, vaikka käyttääkin vahvaa kieltä: "Venäjä syyttää Ukrainaa siitä, mitä on tehnyt itse".
Otsikko on latautunut, koska se asettaa Venäjän suoraan syytetyn penkille ja määrittelee sen toiminnan valheelliseksi: "Venäjä syyttää Ukrainaa siitä, mitä on tehnyt itse".
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli kuvaa selkeää vastakkainasettelua, mutta raportoi siitä analyyttisesti. Sitaatti: "Venäjä yrittää syyttää Ukrainaa kaikesta siitä, mitä se on itse tehnyt sodan aikana."
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei ole populistinen, vaan analyyttinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän edustajat (Zaharova, Lantratova) mainitaan, mutta heidän näkemyksiään ei kuulla suoraan, vaan ne esitetään osana propagandakampanjaa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu faktoista.
- JO 7: Artikkelissa viitataan useisiin tapahtumiin ja lähteisiin.
- JO 11: Analyyttinen ote on selkeä.
Heikkoudet
- JO 21: Venäjän virallista kantaa ei kuulla suoraan, vaan se referoidaan kriittisesti.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen on rajoittunutta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää ajankohtaisen tapahtuman historialliseen kontekstiin (vuosi 2014).
7 Rivien välistä
Artikkeli purkaa Venäjän harjoittamaa informaatiosodankäyntiä Starobilskin iskun ympärillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjä käyttää yksittäisiä tapahtumia oikeuttaakseen omia sotatoimiaan ja kääntääkseen huomion pois omista sotarikoksistaan.
Artikkelin analyyttinen ote on vahvasti länsimaisen näkökulman mukainen, mikä on odotettavissa suomalaisessa mediaympäristössä. Herää kysymys, voisiko vastaava analyysi sisältää enemmän suoria ääniä neutraaleista maista, joihin Venäjän propaganda artikkelin mukaan kohdistuu.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Venäjän toimia kuvataan johdonmukaisesti negatiivisesti latautuneilla termeillä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →