Analyysi artikkelista: Kommentti: Alisa Vainio oli syystäkin peloissaan – tässä tempussa ei ole mitään tolkkua
Artikkeli rakentaa Alisa Vainiosta poikkeuksellista, pitkäjänteistä urheilijaa, jonka aiempi kritisoitu harjoittelutapa on osoittautunut oikeaksi. Lukijalle välittyy kuva urheilijasta, joka on voittanut vastoinkäymiset ja epäilijät, ja jolle kuuluu Vuoden urheilija -titteli.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on genrelleen tyypillisesti subjektiivinen ja ylistävä. Vinouma on maltillinen, sillä se perustuu urheilullisiin faktoihin, vaikka kirjoittaja ottaakin vahvasti kantaa Vuoden urheilija -valintaan.
Artikkeli on urheilukolumni, jolla ei ole poliittista kytköstä. Kirjoittaja puolustaa urheilijaa ja tämän valmentajaa, mikä on urheilujournalismille ominaista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Alisa Vainion urheilullinen ylivertaisuus
- Pitkäjänteisen harjoittelun oikeutus
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Urheilusuorituksen juhlistaminen.
Luottamus urheilijan ja valmentajan pitkäjänteiseen työhön.
Suorituksen merkityksen korostaminen 'kovimpana suomalaisena yleisurheilutemppuna vuosikausiin'.
Vainion uran vastoinkäymisten kääntäminen voitoksi.
Tunteisiin vetoaminen on urheilukolumnille tyypillistä ja perusteltua, kun kyseessä on merkittävä urheilusuoritus.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.
Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä ja lupaa selityksen pelolle.
Otsikko on urheilukolumnille tyypillinen, mutta sisältää latautuneen ilmaisun 'ei mitään tolkkua'.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on urheilukolumni, ei kritiikkiä sisältävä uutinen.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu kolumnin genren mukaisesti.
- JO 15: Otsikolla on kate leipätekstissä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Urheilusuorituksen juhlistaminen on perinteistä urheilujournalismia.
6 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa Alisa Vainiosta poikkeuksellista, pitkäjänteistä urheilijaa, jonka aiempi kritisoitu harjoittelutapa on osoittautunut oikeaksi. Lukijalle välittyy kuva urheilijasta, joka on voittanut vastoinkäymiset ja epäilijät, ja jolle kuuluu Vuoden urheilija -titteli.
Herää kysymys, onko kirjoittajan voimakas vaatimus Vuoden urheilija -valinnasta tarkoituksellinen yritys vaikuttaa tulevaan äänestykseen tai yleiseen mielipiteeseen heti suorituksen jälkeen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →