Analyysi artikkelista: Itäraja | Hallitus haluaa jatkaa ”käännytyslakia” vuoteen 2028
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi hallituksen aikeesta jatkaa poikkeuslakia, mutta jättää lukijan pohtimaan, millä perusteilla uhka-arvio on tehty, kun kriittinen keskustelu lain perustuslaillisuudesta kuitataan lyhyellä maininnalla. Lukijalle välittyy kuva hallituksen johdonmukaisesta linjasta, jossa turvallisuusperustelu ohittaa ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvät huolet.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on muodollisesti neutraali, mutta hallituksen ja viranomaisten ääni dominoi lähteistystä. Kritiikki on mainittu, mutta se on esitetty passiivisesti ilman konkreettisia ääniä tai asiantuntijaviittauksia.
Artikkeli raportoi hallituksen päätöksestä asiallisesti. Vaikka painotus on hallituksen turvallisuusperusteluissa, se ei aja ideologista agendaa vaan välittää virallisen tiedon. Kritiikin mainitseminen neutraloi artikkelia riittävästi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen turvallisuusarvio
- Viranomaisten uhka-arvio
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kritiikin esittäjien ääni tai asiantuntijoiden näkemykset puuttuvat. — Lukija ei saa käsitystä siitä, miksi lakia pidetään perustuslain vastaisena.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli turvallisuudesta ja itärajan tilanteesta.
Lain jatkaminen asetetaan vastakkain perustuslaillisten huolien kanssa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aiheeseen, eli turvallisuusuhkaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko on neutraali ja toteava: "Hallitus haluaa jatkaa ”käännytyslakia” vuoteen 2028".
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli on asiallinen, eikä sisällä polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Lain kritisoijia ei ole kuultu, vaikka kyseessä on perustuslaillisesti merkittävä asia.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Sisäministeriö) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen lain kohdalla lähdekritiikki ja vastapuolen ääni puuttuvat.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on perustuslaillisesti merkittävä asia.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu viralliseen tiedotteeseen, eikä sisällä uutta omaa tutkimusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi hallituksen aikeesta jatkaa poikkeuslakia, mutta jättää lukijan pohtimaan, millä perusteilla uhka-arvio on tehty, kun kriittinen keskustelu lain perustuslaillisuudesta kuitataan lyhyellä maininnalla. Lukijalle välittyy kuva hallituksen johdonmukaisesta linjasta, jossa turvallisuusperustelu ohittaa ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvät huolet.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään oikeusoppinutta tai ihmisoikeusasiantuntijaa, vaikka lain perustuslaillisuus on ollut keskeinen kiistakysymys. Tämä valinta vahvistaa hallituksen narratiivia turvallisuuden ensisijaisuudesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa uhka-arvioon, jonka perustelut ovat tilastollisia. Sitä voisi ristiintarkastaa Rajavartiolaitoksen raporteilla.
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small70
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- välineellistetty maahantulo itärajalla
Suositellut lähteet
- Rajavartiolaitos
- Sisäministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →