Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Veriteko keskellä Tamperetta melkein tappoi Sussu Ketolan – nyt hän kertoo, mitä Ratinassa tapahtui

Yle Reportaasi 3.7.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small15

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • Mistral Small95

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy uhrin henkilökohtaiseen toipumisprosessiin ja trauman kohtaamiseen, jättäen tekijän motiivit ja yhteiskunnalliset turvallisuuskysymykset taustalle. Lukijalle välittyy kuva yksilön selviytymisestä, mutta samalla normalisoidaan julkisen tilan turvattomuuden tunnetta, joka jää pysyväksi osaksi uhrin arkea.

Reportaasi Yle Lauri Rautavuori · 3.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee tapahtunutta uhrin henkilökohtaisen toipumisprosessin kautta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään empaattinen ja keskittyy uhrin kokemukseen, mikä on reportaasigenressä odotettavaa. Vinouma on vähäinen, sillä artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin tai tekijän tuomioon, vaan pysyy uhrin toipumiskertomuksessa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei sisällä poliittista latausta tai pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn ideologiseen suuntaan. Se keskittyy inhimilliseen kärsimykseen ja toipumiseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Uhrin selviytymistarina
  • Trauman kohtaaminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön laajempi yhteiskunnallinen taustoitus, kuten mielenterveyspalveluiden tilanne tai vastaavien väkivallantekojen yleisyys, puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, onko kyseessä yksittäistapaus vai laajemman ilmiön osa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Tunteellinen kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Huoli
Suru / myötätunto

Lukijaa kutsutaan myötätuntoon uhrin kokeman trauman ja toipumisen kautta.

Huoli

Uhrin kokema jatkuva varuillaanolo heijastaa yleistä turvallisuuden tunteen menetystä.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Elävä kuvaus uhrin tunteista ja pelosta arjessa.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Uhrin henkilökohtainen tarina toimii esimerkkinä väkivallan seurauksista.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on henkilökohtainen reportaasi uhrin toipumisesta. Se ei ole manipuloivaa, vaan rakentaa ymmärrystä uhrin kokemasta traumasta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka keskittyy Sussu Ketolan kokemuksiin Ratinan tapahtumista.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää uhrin nimeä ja dramaattista kieltä kiinnostuksen herättämiseksi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee tapahtuman ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita tai kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee uhrin toipumista, eikä siinä ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla vastineena.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tunteet on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 10: Lähteet (poliisi, oikeus) on mainittu ja tapahtumien kulku on dokumentoitu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja mainittu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli tarjoaa uhrin näkökulmasta uutta tietoa toipumisprosessista, vaikka itse rikostapahtuma on aiemmin uutisoitu.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee uhrin selviytymistarinan korostamista ja yleisön myötätunnon herättämistä, mikä inhimillistää väkivallan kohteeksi joutumisen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että väkivallan kohteeksi joutuminen on traumaattinen tapahtuma, joka vaatii pitkäkestoista toipumista. ”Fyysiset vammat ovat parantuneet, mutta ihmisvilinässä Ketola on koko ajan varuillaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Tekijän toimijuus on rajattu passiiviseen mielentilaan, kun taas uhrin toimijuus toipumisessa korostuu. ”Ajatus väkivallanteosta, jolla on mahdollisimman monta uhria, on vellonut mielessä jo pitkään.”
Kuka saa äänen Uhri on artikkelin pääääni, kun taas tekijän näkemys on referoitu oikeudenkäyntiasiakirjojen kautta. ”Sussu Ketola oli yksi Tampereen joukkopuukottajan uhreista vuosi sitten.”
Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli

Artikkeli keskittyy uhrin henkilökohtaiseen toipumisprosessiin ja trauman kohtaamiseen, jättäen tekijän motiivit ja yhteiskunnalliset turvallisuuskysymykset taustalle. Lukijalle välittyy kuva yksilön selviytymisestä, mutta samalla normalisoidaan julkisen tilan turvattomuuden tunnetta, joka jää pysyväksi osaksi uhrin arkea.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli julkaistaan juuri vuoden kuluttua tapahtumista; se vaikuttaa tietoiselta valinnalta kytkeä uhrin toipuminen vuosipäivään, mikä lisää jutun emotionaalista vaikuttavuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Rikos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lauri Rautavuori muut analyysit →
Rikos Tampere Ratina Sussu Ketola kotimaa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • väkivalta
  • rikokset
  • esitutkinta
  • Tampere
  • Ratina
  • Joukkopuukotus
  • kotimaa
  • Pirkanmaa

Tiedot tästä analyysistä

Sussu Ketola oli yksi Tampereen [...692 sanaa...] ja Miikka Varila / Yle._

Sisältö haettu
3.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →