← Etusivu

Analyysi artikkelista: Sananvapaus | Päivi Räsänen haluaa viedä Suomen oikeuteen

Helsingin Sanomat Uutinen 24.7.2026
Pisteet
40
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
34
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy lähes yksinomaan Räsäsen omaan tiedotteeseen ja hänen näkökulmaansa oikeusprosessista. Lukijalle välittyy kuva Räsäsestä sananvapauden puolustajana, kun taas oikeuslaitoksen ja syyttäjän rooli jäävät etäisiksi ja kritiikin kohteiksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee oikeusprosessia poliitikon näkökulmasta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain Räsäselle. Vastapuolen tai oikeuslaitoksen näkökulmaa ei kuulla, mikä nostaa vinoumapisteitä merkittävästi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Räsäsen valituksesta. Vaikka se on yksipuolinen, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan keskittyy Räsäsen omiin perusteluihin. Kyseessä on enemmän journalistinen puute kuin poliittinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Päivi Räsäsen näkemys oikeusprosessin epäoikeudenmukaisuudesta

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Syyttäjän tai oikeuslaitoksen näkökulma tuomion perusteista puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa oikeusprosessin syistä ja seurauksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen Yksipuolinen näkökulma

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Räsäsen epäluottamus oikeuslaitosta kohtaan välittyy tekstistä.

Tunteellinen sitaatti

Räsäsen vahvat sitaatit korostavat hänen henkilökohtaista vakaumustaan.

Tunnevetoaminen on peräisin suoraan Räsäsen tiedotteesta, mutta toimittaja on valinnut juuri nämä sitaatit, mikä vahvistaa Räsäsen kokemaa vääryyttä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen dramatisoinnin sanavalinnalla 'haluaa viedä Suomen oikeuteen'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa uutisen pääaiheen.

Kärjistys: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo asetelman Räsäsen ja oikeuslaitoksen välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Räsäsen retoriikka sisältää kansa-eliitti-asetelmia, mutta ne esiintyvät vain hänen sitaateissaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Syyttäjää tai oikeuslaitoksen edustajaa ei ole kuultu, vaikka he ovat kritiikin kohteena.

5 JSN-arvio 34/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

34
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu sitaateilla.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kokonaan.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, kun vain yksi osapuoli saa äänen.
  • JO 21: Vastapuolta ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes täysin Räsäsen tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Päivi Räsästä, sillä artikkeli antaa hänelle laajan tilan esittää omat valitusperusteensa ja näkemyksensä oikeusprosessin epäoikeudenmukaisuudesta ilman vastapuolen (syyttäjän tai KKO:n) suoraa kommentointia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Räsäsen tiedotteen sisältö on riittävä pohja uutisoinnille ilman tarvetta kontekstoida sitä syyttäjän tai oikeuden perusteluilla. ”Räsänen pitää KKO:n päätöstä vääränä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Räsäsen toimijuus on vahvasti korostettu, kun taas oikeuslaitoksen päätöksentekoprosessi esitetään passiivisena tai Räsäsen kritisoimana. ”Korkein oikeus piti kirjoituksen eräitä kohtia homoseksuaaleja solvaavina.”
Kuka saa äänen Räsänen on artikkelin ainoa ääni. Hänen tiedotteensa ja sitaattinsa hallitsevat tekstiä, kun taas oikeuslaitoksen kanta referoidaan lyhyesti. ””Toivon, että Strasbourgissa todettaisiin, että Suomessa annettu tuomio on Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamien sanan- ja uskonnonvapauksien vastainen”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli keskittyy lähes yksinomaan Räsäsen omaan tiedotteeseen ja hänen näkökulmaansa oikeusprosessista. Lukijalle välittyy kuva Räsäsestä sananvapauden puolustajana, kun taas oikeuslaitoksen ja syyttäjän rooli jäävät etäisiksi ja kritiikin kohteiksi. Vastapuolen ääni puuttuu kokonaan, mikä tekee jutusta Räsäsen viestinnän toisintamisen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli on kirjoitettu lähes kokonaan Räsäsen tiedotteen varaan ilman minkäänlaista vastapuolen kommenttia tai oikeusprosessin laajempaa taustoittamista, mikä antaa jutulle mielipidekirjoituksenomaisen sävyn uutisen sijaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Räsäsen tiedotteen kieli on latautunutta, ja toimittaja toistaa sen sellaisenaan.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen korkein oikeus laajempi kuva Katso kirjoittajan Santeri Saarinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

- Kansanedustaja Päivi Räsänen valittaa [...231 sanaa...] seuraamuksia tahansa”, Räsänen kirjoittaa tiedotteessaan.

Sisältö haettu
29.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →