Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Media | Päätoimittajien mukaan yksilöitä ei saa syyllistää ilmastonmuutoksesta

Helsingin Sanomat Uutinen 16.8.2023
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin päätoimittajien itsekritiikin ilmastouutisoinnin sävystä. Lukijalle välittyy kuva, että media pyrkii reagoimaan yleisön kokemaan ahdistukseen ja syyllistämisen tunteeseen, mikä voi olla keino ylläpitää luottamusta ja sitoutumista uutisvirtaan.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Eleonoora Riihinen · 16.8.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee median roolia ja toimintatapoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali raportti paneelikeskustelusta. Vinoumapisteet ovat matalat, koska artikkeli keskittyy raportoimaan esitetyn näkemyksen ilman omaa ideologista ohjausta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi asiallisesti paneelikeskustelun sisällöstä ilman pyrkimystä ajaa tiettyä poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Median itsekritiikki ilmastouutisoinnin sävystä.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Viittaus median kuluttajien kokemaan ahdistukseen ilmastouutisoinnista.

Tunteellinen sitaatti

Sitaatti ahdistuksesta nostaa esiin yleisön tunnetilan.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se kuvaa yleisön kokemusta, josta päätoimittajat keskustelivat.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko tiivistää jutun ydinviestin informatiivisesti.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli on neutraali raportti.

Populismi: 0/100

Ei populistisia piirteitä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi paneelikeskustelua, ei sisällä kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan.

4 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla paneelikeskustelun kulku.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia paneelikeskustelusta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee median kuluttajia, jotka kokevat ilmastouutisoinnin raskaaksi, tarjoamalla heille vahvistuksen siitä, että media on tietoinen ilmiöstä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ilmastonmuutokseen liittyvä uutisointi on luonteeltaan sellaista, että se voi aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä. ”Ilmastonmuutokseen liittyvä uutisointi ahdistaa monia median kuluttajia.”
Kuka saa äänen Ylen päätoimittaja Riikka Räisänen saa äänen ilmastouutisoinnin syyllistävyyden arvioijana. ”Ilmastokriisiuutisointia pidetään usein myös liian syyllistävänä. Näin arvioi Ylen päätoimittaja Riikka Räisänen”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin päätoimittajien itsekritiikin ilmastouutisoinnin sävystä. Lukijalle välittyy kuva, että media pyrkii reagoimaan yleisön kokemaan ahdistukseen ja syyllistämisen tunteeseen, mikä voi olla keino ylläpitää luottamusta ja sitoutumista uutisvirtaan.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Talk Helsinki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Eleonoora Riihinen muut analyysit →
Talk Helsinki Maaseudun Tulevaisuus Jouni Kemppainen Yle Jussi Kärki Helsingin Sanomat Talouselämä Riikka Räisänen Laura Saarikoski työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kulttuuri

Tiedot tästä analyysistä

Päätoimittajat keskustelivat median roolista ilmastokriisissä [...54 sanaa...] päätoimittajien paneelissa Talk Helsinki -keskustelutapahtumassa.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →