Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisi peruskoululle Helsingissä

Ilta-Sanomat Uutinen 17.8.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
98
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini96
  • Mistral Small98

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi poliisin käynnistä koululla neutraalisti, mutta jättää yksityiskohdat avoimeksi. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, vaikka rehtorin vaitonaisuus yksityisyyden suojan vuoksi jättää tilaa spekulaatiolle tapahtumien vakavuudesta.

Uutinen Ilta-Sanomat Lauri Höyssä · 17.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli pohjautuu poliisin ja koulun johdon antamiin tietoihin.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Se ei sisällä latautunutta kieltä tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhdas uutisraportti, jossa ei ole ideologista kehystä tai poliittista suuntaa.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä tunteisiin vetoavia tekniikoita.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 3/100, kärjistys 2

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti: "Poliisi peruskoululle Helsingissä".

Klikkihoukutus: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa tapahtuman ytimen: "Poliisi peruskoululle Helsingissä".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali: "Poliisi peruskoululle Helsingissä".

Kärjistys: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kohdista kritiikkiä kehenkään, joten vastineoikeutta ei tarvita.

4 JSN-arvio 98/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

98
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen lyhyt uutinen poliisitehtävästä.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin tehtävän syy ja luonne jäävät epämääräisiksi, mikä on tyypillistä viranomaistiedottamisessa. ”Tehtävä liittyi häiriökäyttäytymiseen.”
Kuka saa äänen Rehtori saa äänen, mutta kieltäytyy avaamasta tilannetta yksityisyyden suojan perusteella. ”Enempää hän ei suostu tapauksesta kertomaan vedoten siihen, että se koskee yksittäistä oppilasta.”

Artikkeli raportoi poliisin käynnistä koululla neutraalisti, mutta jättää yksityiskohdat avoimeksi. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, vaikka rehtorin vaitonaisuus yksityisyyden suojan vuoksi jättää tilaa spekulaatiolle tapahtumien vakavuudesta.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Juha Ruutila laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lauri Höyssä muut analyysit →
Juha Ruutila Puistolan peruskoulu kotimaa Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi meni selvittelemään häiriökäyttäytymistä koululle. [...74 sanaa...] Ruutilan mukaan tilanteen jälkeen normaalisti.

Sisältö haettu
17.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →