Analyysi artikkelista: Katri Saarikiven kolumni: Pääseekö pärstäkertoimella presidentiksi?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kolumni normalisoi ajatusta siitä, että ihmisen alitajuiset, evoluutiopsykologiset vinoumat ohjaavat väistämättä poliittisia valintoja. Kirjoittaja käyttää tieteellistä viitekehystä keventääkseen poliittista keskustelua, mutta samalla implikoi, että äänestäjien rationaalisuuteen ei kannata liikaa luottaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on genrelleen uskollinen mielipideteksti. Se käyttää tieteellisiä viitteitä tukemaan kirjoittajan pohdintaa, eikä se pyri esiintymään neutraalina uutisena. Vinouma on vähäistä ja liittyy kirjoittajan valitsemaan ironiseen sävyyn.
Teksti ei aja selkeää poliittista ideologiaa, vaan tarkastelee ilmiötä ihmispsykologian kautta. Kirjoittaja neutraloi omaa pohdintaansa tuomalla esiin myös vastakkaista dataa, joka osoittaa, ettei ulkonäkö takaa vaalivoittoa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Evoluutiopsykologinen näkökulma poliittiseen valintaan
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijaa houkutellaan pohtimaan omia alitajuisia valintoja.
Pohditaan ihmisluonnon rajoitteita vaalipäätöksissä.
Käytetään ironista vertausta Miss Suomi -kisoihin.
Lapsuuden muisto Mauno Koivistosta toimii johdantona aiheeseen.
Tunnevetoaminen on tyylillinen keino, joka sopii kolumni-genreen. Se ei ole manipuloivaa, vaan palvelee tekstin viihdyttävää ja pohtivaa luonnetta.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on kysymysmuotoinen ja hieman leikkisä, mutta vastaa artikkelin sisältöä.
Otsikko on neutraali ja kuvaava.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa pohditaan yleistä ilmiötä, ei kritisoida nimettyä tahoa.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — kirjoittaja viittaa selkeästi tutkimuksiin ja erottaa ne omista pohdinnoistaan.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihetta käsitellään tuoreella ja henkilökohtaisella otteella yhdistämällä tiedettä ja kevyempää pohdintaa.
6 Rivien välistä
Kolumni normalisoi ajatusta siitä, että ihmisen alitajuiset, evoluutiopsykologiset vinoumat ohjaavat väistämättä poliittisia valintoja. Kirjoittaja käyttää tieteellistä viitekehystä keventääkseen poliittista keskustelua, mutta samalla implikoi, että äänestäjien rationaalisuuteen ei kannata liikaa luottaa.
Herää kysymys, onko kolumnin tarkoituksena vain tieteellinen valistus vai myös hienovarainen ironisointi poliittista keskustelua kohtaan, jossa ulkonäkökeskeisyys on lisääntynyt samaan aikaan kun perinteiset kauneuskilpailut ovat uudistuneet.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa useisiin tutkimuksiin, mutta ei esitä omia tilastoja. Ristiintarkistus ei ole välttämätön kolumnin ymmärtämiseksi.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ulkonäön vaikutus vaalituloksiin
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →