Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS Ibizalla | Meren pohjassa on tuhansia vuosia vanha niitty, jonka tuho uhkaa koko Välimerta

Helsingin Sanomat Reportaasi 11.8.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää kerronnallista otetta ja henkilöitymistä tuodakseen ilmastonmuutoksen ja meriekosysteemin tilan lähemmäksi lukijaa. Vaikka varsinainen substanssi jää ingressin ja alkutekstin perusteella vielä avoimeksi, lukijalle välittyy huoli ympäristön tilasta konkreettisen esimerkin kautta.

Reportaasi Helsingin Sanomat HS-tilaajille Tuija Siltamäki · 11.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Näkökulma on inhimillinen ja kerronnallinen, keskittyen sukeltajien arkeen ja ympäristön tilaan.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja kerronnallinen. Vinoumaa ei ole havaittavissa, kyseessä on tyypillinen reportaasin aloitus.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee ympäristökysymyksiä asiallisesti ilman ideologista latausta tai poliittista ohjausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ympäristönsuojelu
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tunnelman luominen Henkilöityminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli meriekosysteemin tilasta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan hellettä ja sukeltajien valmistautumista elävästi.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee reportaasigenreä, jossa lukija halutaan tuoda tapahtumapaikalle.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja yhdistää matkailukohteen ympäristöongelmaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kritiikin kohdetta tässä vaiheessa.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet ja havainnot erotettu selvästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Reportaasimainen ote on perinteinen mutta toimiva tapa käsitellä ympäristöaiheita.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan ymmärtävän, että merenpinnan alla tapahtuva muutos on yhtä vakava kuin helleaalto maalla. ”Mutta tukalaa on pinnan allakin.”
Kuka saa äänen Artikkeli esittelee sukeltajat toimijoina, joiden kautta aihetta lähestytään. ”Samaan aikaan Carlos, Mario ja Emmanuel valmistautuvat päivän ensimmäiseen sukellukseen.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli käyttää kerronnallista otetta ja henkilöitymistä tuodakseen ilmastonmuutoksen ja meriekosysteemin tilan lähemmäksi lukijaa. Vaikka varsinainen substanssi jää ingressin ja alkutekstin perusteella vielä avoimeksi, lukijalle välittyy huoli ympäristön tilasta konkreettisen esimerkin kautta.

Tekoälyn vapaa havainto

Koska kyseessä on reportaasin alku, on mahdollista, että artikkeli tulee käsittelemään meriniittyjen merkitystä hiilinieluina tai biodiversiteetin kannalta, mutta tässä vaiheessa painotus on vahvasti tunnelman luomisessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Välimeri laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tuija Siltamäki muut analyysit →
Välimeri Formentera ympäristö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kirjeenvaihtajat

Tiedot tästä analyysistä

Kun Andrea on saanut syötyä [...172 sanaa...] Mutta tukalaa on pinnan allakin.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →