Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Saara Kankaanrinnan kolumni: Jos taistelemme vettä ja luontoa vastaan, häviämme karmeasti

Ilta-Sanomat Kolumni 3.8.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
72
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Toivo Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja normalisoi ajatuksen, että maankäyttö on ensisijainen keino hallita ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Lukijalle välittyy viesti, että nykyinen ihmisen toiminta on suorassa ristiriidassa luonnon omien säätelymekanismien kanssa, ja ratkaisuna esitetään paluuta luonnonmukaisempaan maankäyttöön.

Kolumni Ilta-Sanomat Saara Kankaanrinta · 3.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta ympäristövaikuttajan ja säätiön perustajan näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on odotettua. Se kuitenkin esittää monimutkaiset ympäristökysymykset hyvin yksipuolisesti ilman vastapainoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja ajaa ympäristöpoliittista näkökulmaa, mutta kyseessä on kolumni, jossa mielipiteellisyys on hyväksyttävää. Ideologinen suunta on selvästi ympäristökeskeinen, mutta se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Luonnonmukaisen maankäytön välttämättömyys
  • Ihmisen toiminnan negatiivinen vaikutus vedenkiertoon

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Ennallistamisen haasteita tai vaihtoehtoisia näkökulmia ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, että ratkaisut ovat yksiselitteisiä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yksipuolinen näkökulma

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Toivo
Huoli

Huoli ilmastonmuutoksen aiheuttamista tuhoista.

Toivo

Toivo siitä, että luonnon ennallistaminen voi korjata tilanteen.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'karmeasti' ja 'epätoivoisen tehottomia'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan ihminen ja luonto vastakkain taisteluna.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, mutta se vahvistaa kirjoittajan argumenttia ilman, että se muuttuu manipuloivaksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kolumnin teemaa.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli asettaa ihmisen ja luonnon vastakkain, mutta ei demonisoi ketään.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetään kirjoittajan omia mielipiteitä, ei uutisointia, joka vaatisi vastineen.

5 JSN-arvio 72/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista, sillä kyseessä on nimetty kolumni.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä kirjoittaja esittää omat näkemyksensä ainoina totuuksina.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentaatio noudattaa perinteistä ympäristövaikuttamisen kaavaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ympäristöjärjestöjä ja ennallistamisen kannattajia: se esittää luonnonmukaisen maankäytön välttämättömänä ratkaisuna ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin.
Pelissä Taloudellinen maankäyttö vs. ekosysteemien ennallistaminen. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, jättäen huomioimatta ennallistamisen mahdolliset taloudelliset tai tuotannolliset kustannukset.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ihmisen toiminta on suoraan syynä sään ääri-ilmiöiden pahenemiseen ja että luonnonmukainen maankäyttö on ratkaisu tähän. ”Jos malttaisimme käsitellä vettä viisaammin, voisimme saada enemmän aikaan tekemällä vähemmän.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta maankäytön ongelmista kohdistetaan yleisesti ihmiskunnalle ilman yksittäisiä toimijoita. ”Olemme pitkään pakottaneet veden toimimaan haluamallamme tavalla.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijaa vahvistamaan omaa näkemystään, mutta muita näkökulmia ei esitetä. ”Autiomaassa ymmärsin että ei sade tule taivaasta vaan maasta. Sateen puuttuminen ei aiheuta aavikoitumista. Kasvillisuuden puuttuminen lopettaa sateen, tiivisti japanilainen mikrobiologi.”
Tunnelma Huoli, Toivo

Kirjoittaja normalisoi ajatuksen, että maankäyttö on ensisijainen keino hallita ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Lukijalle välittyy viesti, että nykyinen ihmisen toiminta on suorassa ristiriidassa luonnon omien säätelymekanismien kanssa, ja ratkaisuna esitetään paluuta luonnonmukaisempaan maankäyttöön.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittajan rooli Baltic Sea Action Group -säätiön perustajana mainitaan vasta jutun lopussa; tämä sidonnaisuus voisi selittää artikkelin vahvan painotuksen ennallistamisen puolesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen ympäristö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Saara Kankaanrinta muut analyysit →
ympäristö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset

Tiedot tästä analyysistä

Nyt pitäisi miettiä, miten luonto [...363 sanaa...] Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →