Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkimus: Yllättävä tieto populismista Suomessa – erityisesti yksi puolue mainittu

Ilta-Sanomat Uutinen 22.1.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi populismin poliittisena strategiana, jota kaikki puolueet käyttävät tilanteen mukaan. Lukijalle välittyy kuva, että populismi on joustava työkalu, jonka käyttö vähenee hallitusvastuun myötä, mikä vähentää perussuomalaisten erityisasemaa populismin edustajana.

Uutinen Ilta-Sanomat Jyri Huttunen · 22.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli perustuu tutkijan haastatteluun ja väitöstutkimuksen tuloksiin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja nojaa akateemiseen tutkimukseen. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä tutkijan näkökulman korostamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta tutkijan näkökulmasta ja jakaa populismin käytön tasaisesti eri puolille poliittista kenttää, mikä välittää neutraalin kuvan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Populismi strategisena resurssina
  • Populismin yleisyys kaikilla laidoilla

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja informatiivinen, eikä se pyri vetoamaan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääviestiä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko vihjaa yllättävään tietoon, mutta sisältö on maltillisempi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä, ei populistisella tavalla.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on uutinen tutkimustuloksista, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli perustuu väitöstutkimukseen.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutisoi tuoreesta väitöstutkimuksesta, mikä on uutisarvoista.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää populismin olevan strateginen viestintätyökalu eikä vain tietyn ideologian ominaisuus.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että populismi on neutraali strateginen resurssi, jota voidaan hyödyntää ideologiasta riippumatta. ”Populistinen viestintä näyttäytyy näin strategisena resurssina”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan tutkijan näkemykseen. ”väitöskirjatutkija Jon Järviniemi toteaa.”

Artikkeli normalisoi populismin poliittisena strategiana, jota kaikki puolueet käyttävät tilanteen mukaan. Lukijalle välittyy kuva, että populismi on joustava työkalu, jonka käyttö vähenee hallitusvastuun myötä, mikä vähentää perussuomalaisten erityisasemaa populismin edustajana.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli pyrkii tasapainottamaan populismi-keskustelua laajentamalla termin käyttöä perussuomalaisten ulkopuolelle, mikä voi olla pyrkimys vähentää poliittista polarisaatiota aiheen ympärillä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jon Järviniemi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jyri Huttunen muut analyysit →
Jon Järviniemi Perussuomalaiset koulutus politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tutkimuksen mukaan populismia hyödyntävät monet [...132 sanaa...] analyysiin perinteisessä mediassa ja eduskuntakeskusteluissa.

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →