Analyysi artikkelista: Osittainen eläke jakaa suomalaiset kahteen leiriin – tutkimus paljastaa kuilun
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli esittää osittaisen vanhuuseläkkeen ensisijaisesti järkevänä valintana, mutta rivien välistä välittyy huoli sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Vaikka tyytyväisyys on korkeaa, taloudellisesti heikommassa asemassa olevien päätöksentekoa ohjaavat usein taloudellinen pakko ja puutteellinen ymmärrys eläkkeen pysyvistä vähennyksistä, kun taas hyväosaiset hyödyntävät järjestelmää sijoitusmahdollisuutena.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on lievää ja ilmenee lähinnä siinä, että järjestelmän toimivuus ja käyttäjien tyytyväisyys saavat enemmän painoa kuin järjestelmän mahdolliset pitkän aikavälin haitat pienituloisille.
Artikkeli raportoi tutkimustuloksia ilman selkeää poliittista agendaa. Se nostaa esiin sosiaalisen eriarvoisuuden, mutta ei ota kantaa järjestelmän muuttamiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Eläkejärjestelmän joustavuus
- Käyttäjien tyytyväisyys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu eläkeikien nostamisesta ja varhennetun eläkkeen pitkän aikavälin vaikutuksista eläketasoon puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, heikentääkö varhennettu eläke merkittävästi eläkeläisten toimeentuloa tulevaisuudessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittelemällä tilastoja ja tutkimustietoa.
Otsikon ja ingressin vastakkainasettelu kahden leirin välillä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee uutisen rakenteellista selkeyttä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vastakkainasettelua houkutellakseen lukijaa, mutta on asiasisällön suhteen kohtuullinen.
Sana kuilu luo mielikuvan jyrkästä vastakkainasettelusta, joka ohjaa lukijaa etsimään konfliktia.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikon vastakkainasettelu on lievää, mutta leipäteksti purkaa sen asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tutkimusraportin referointi, ei kritiikkiä kohdistava juttu.
5 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan julkaistuun tutkimusraporttiin ilman omaa syvempää analyysia.
6 Rivien välistä
Artikkeli esittää osittaisen vanhuuseläkkeen ensisijaisesti järkevänä valintana, mutta rivien välistä välittyy huoli sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Vaikka tyytyväisyys on korkeaa, taloudellisesti heikommassa asemassa olevien päätöksentekoa ohjaavat usein taloudellinen pakko ja puutteellinen ymmärrys eläkkeen pysyvistä vähennyksistä, kun taas hyväosaiset hyödyntävät järjestelmää sijoitusmahdollisuutena.
Herää kysymys, onko tyytyväisyysmittari harhaanjohtava, jos vastaajat eivät täysin ymmärrä eläkkeen pysyvää vähennystä – artikkeli ei pohdi, muuttuuko tyytyväisyys, kun eläkeikä todellisuudessa koittaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Tilastokytkos
Artikkeli rakentuu kokonaan Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksen varaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- osittainen vanhuuseläke 2019-2024
- eläkeläisten toimeentulo
Suositellut lähteet
- Eläketurvakeskus
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →