Analyysi artikkelista: NYT: Tämän takia Trump hyökkäsi Iraniin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa, jossa Trumpin päätös sotaan ei ollut impulsiivinen, vaan seurausta Netanjahun pitkäjänteisestä suostuttelusta, vaikka Yhdysvaltain oma tiedustelukoneisto suhtautui suunnitelmaan skeptisesti. Lukijalle välittyy vaikutelma, että sotaan päädyttiin Israelin painostuksen ja diplomatian epäonnistumisen summana, jolloin vastuu sodan syttymisestä jakautuu usealle toimijalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli nojaa vahvasti yhteen lähteeseen (NYT) ja rakentaa narratiivin, jossa Israel on aktiivinen toimija ja Yhdysvallat reaktiivinen. Vaikka sävy on raportoiva, valittu kehys painottaa Israelin painostusta.
Artikkeli raportoi hallinnon sisäisistä erimielisyyksistä ja vahtikoira-tyyliin päätöksenteon taustoista. Vaikka se kritisoi Israelin toimintatapoja, se ei aja selkeää ideologista suuntaa, vaan keskittyy tapahtumien kulkuun.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Israelin rooli sodan aloittamisessa
- Yhdysvaltain hallinnon sisäinen skeptisyys
Kritisoidut tahot
- Benjamin Netanjahu
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Iranin näkökulma tai reaktio diplomaattisiin tarjouksiin jää vain Yhdysvaltain hallinnon tulkinnan varaan. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan diplomaattisesta epäonnistumisesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli sodan seurauksista ja kaaoksesta alueella.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'hevonpaskaa' kuvaamaan hallinnon sisäistä keskustelua.
Sota ja hallinnon sisäiset erimielisyydet luovat jännitteisen kehyksen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy lähinnä suoriin sitaatteihin, jotka kuvaavat tilanteen vakavuutta ja hallinnon sisäisiä jännitteitä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa selityksen hyökkäykselle, ja artikkeli tarjoaa kuvauksen tapahtumista, jotka johtivat siihen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko lupaa paljastaa syyn hyökkäykselle, mutta sisältö on pikemminkin kronologinen kuvaus tapahtumien kulusta.
Otsikko on suora ja informatiivinen: 'Tämän takia Trump hyökkäsi Iraniin'.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi hallinnon sisäisistä jännitteistä neutraalisti, ilman pyrkimystä demonisoida osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista kehystä; artikkeli keskittyy eliitin ja hallinnon sisäiseen päätöksentekoon.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Iranin hallintoa mainitaan, mutta heidän näkemyksiään tai vastineitaan ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen taustoittamalla päätöksentekoa.
- JO 11: Mielipiteet ja sitaatit on erotettu selvästi kerronnasta.
- JO 10: Lähde (NYT) on mainittu selvästi.
Heikkoudet
- JO 9: Artikkelin tiedot nojaavat lähes täysin yhteen ulkopuoliseen lähteeseen (NYT), mikä heikentää riippumattomuutta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli referoi laajasti NYT:n selvitystä, joten se ei ole täysin itsenäinen uutinen.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa, jossa Trumpin päätös sotaan ei ollut impulsiivinen, vaan seurausta Netanjahun pitkäjänteisestä suostuttelusta, vaikka Yhdysvaltain oma tiedustelukoneisto suhtautui suunnitelmaan skeptisesti. Lukijalle välittyy vaikutelma, että sotaan päädyttiin Israelin painostuksen ja diplomatian epäonnistumisen summana, jolloin vastuu sodan syttymisestä jakautuu usealle toimijalle.
Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa niin vahvasti Israelin roolia sodan 'myyjänä' – tämä voi olla pyrkimys siirtää huomiota pois Yhdysvaltain hallinnon omasta vastuusta ja mahdollisista sisäpoliittisista motiiveista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sitaattien käyttö (esim. 'hevonpaskaa') vahvistaa dramaattista vaikutelmaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →