Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työttömien määrä kasvaa rajusti Pirkanmaalla

Yle Uutinen 24.6.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
23
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
88
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • Mistral Small90

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää työttömyyden kasvun ensisijaisesti hallinnolliseksi ja tilastolliseksi muutokseksi, jossa vastuu ja kohtaamiset ovat siirtyneet kunnille. Lukijalle välittyy kuva, että työttömyyslukujen raju nousu johtuu osin lakimuutoksista ja aktiivisemmasta palveluotteesta, mikä häivyttää taloudellisen taantuman syvempää vaikutusta yksilöiden elämään.

Uutinen Yle Lauri Rautavuori · 24.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee työttömyyttä ensisijaisesti kaupungin työllisyyspalveluiden ja elinvoimakeskuksen näkökulmasta.

23
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta painottuu vahvasti viranomaisten selityksiin. Tasapainoa puuttuu työttömien näkökulmasta, mutta raportointi on neutraalia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi työttömyystilastoja ja viranomaisten selityksiä ilman selkeää ideologista agendaa. Se toimii vahtikoiran sijaan tiedonvälittäjänä viranomaisten ja lukijan välillä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkemys työttömyyden kasvun syistä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Asianosainen Työttömien työnhakijoiden oma ääni tai kokemus tilanteesta puuttuu. — Lukija ei saa käsitystä siitä, miten työttömyyden kasvu vaikuttaa yksilöiden arkeen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Viranomaisnäkökulman korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Työttömyyden raju kasvu herättää huolta taloudellisesta tilanteesta.

Liioittelu / korostus

Kasvun kuvaamiseen käytetään vahvoja ilmauksia.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan tilastolliseen muutokseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tilastotietoja.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin ydinsisällön tarkasti.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja toteava.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan raportoi tilastollista muutosta.

5 JSN-arvio 88/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

88
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktat ja viranomaisten tulkinnat on erotettu.
  • JO 7: Käytetty virallisia tilastolähteitä.
  • JO 7: Lähdemateriaali on selkeästi osoitettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Työttömien näkökulma ja kokemus puuttuvat.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu paikalliseen tilastokatsaukseen ja viranomaishaastatteluun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee kunnallisia työllisyyspalveluita ja viranomaisia, sillä se tarjoaa heidän näkökulmansa työttömyystilastojen muutoksiin ja korostaa palveluiden uudistumisen roolia tilastojen kasvussa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työllisyyspalveluiden tiiviimpi kohtaaminen on ensisijaisesti positiivinen asia, joka auttaa tunnistamaan 'juurisyitä'. ”Sitä kautta pääsemme kiinni työnhakijoiden tilanteisiin ja taustalla oleviin juurisyihin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työttömyyden kasvun syyt ulkoistetaan lakimuutoksille ja hallinnollisille uudistuksille, jolloin yksittäisten työttömien toimijuus jää taka-alalle. ”Lakiuudistuksen saattelemana meille on tullut 1 670 työnhakijaa”
Kuka saa äänen Viranomaisnäkökulma hallitsee artikkelia; työttömien oma ääni tai kokemus puuttuu kokonaan. ”kertoo Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden palvelujohtaja Sari Oksanen”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kehystää työttömyyden kasvun ensisijaisesti hallinnolliseksi ja tilastolliseksi muutokseksi, jossa vastuu ja kohtaamiset ovat siirtyneet kunnille. Lukijalle välittyy kuva, että työttömyyslukujen raju nousu johtuu osin lakimuutoksista ja aktiivisemmasta palveluotteesta, mikä häivyttää taloudellisen taantuman syvempää vaikutusta yksilöiden elämään.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko työttömyyden kasvun syy-seuraussuhde todella niin hallinnollinen kuin viranomaisnäkökulma antaa ymmärtää, vai pyrkiikö kaupunki selittämään tilastollisen kasvun 'paremmalla palvelulla' välttääkseen taantuman aiheuttaman negatiivisen huomion.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 93/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • Mistral Small95

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
93/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu lähes kokonaan työttömyystilastoihin, joiden oikeellisuus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työttömyys Pirkanmaalla 2025
  • pitkäaikaistyöttömyys Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Työllisyyskatsaus.fi
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Pirkanmaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lauri Rautavuori muut analyysit →
Pirkanmaa Juha Salminen Sari Oksanen Tampere työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työllisyys
  • työttömyys
  • Tampere
  • työvoimapalvelut
  • työllisyyspolitiikka
  • Pälkäne
  • Urjala
  • Pirkanmaa

Tiedot tästä analyysistä

Pirkanmaalla työttömyys kasvoi toukokuussa enemmän [...320 sanaa...] määrä kasvoi koko suurimmilleen 2000-luvulla.](https://yle.fi/a/74-20233062)

Sisältö haettu
13.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →