← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Tervetuloa tänään vaaliteltoille, joilla pestään pikavauhtia kädet sotesta

Yle Analyysi 9.3.2019
Pisteet
63
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää hallituksen eron ensisijaisesti vaalitaktiseksi liikkeeksi, jolla keskusta pyrkii irtautumaan epäonnistuneesta sote-uudistuksesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen vastuu on toissijaista suhteessa kannatuksen maksimointiin ja vaalitaisteluun valmistautumiseen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista tilannetta kriittisestä, analyyttisestä näkökulmasta, joka kyseenalaistaa poliitikkojen viralliset selitykset.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä (esim. 'käsien pesu', 'riippana roikkuva') ja kehystää hallituksen eron lähes yksinomaan taktikoinniksi. Vaikka analyysi on genren mukainen, se ohjaa lukijaa vahvasti kyyniseen tulkintaan poliittisesta toiminnasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi hallitusta ja erityisesti pääministeriä, mutta tekee sen vahtikoira-roolissa ilman selkeää ideologista suuntaa. Se ei aja vasemmistolaista tai oikeistolaista agendaa, vaan analysoi poliittista peliä, mikä on tyypillistä politiikan toimittajan analyysille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen ero on vaalitaktinen siirto
  • Poliittinen vastuu on heikentynyt

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sote-uudistuksen hallinnolliset ja perustuslailliset haasteet jäävät taka-alalle. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi uudistus oli niin vaikea toteuttaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Epäluottamus
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen poliittiseen vastuunpakoiluun.

Epäluottamus

Epäluottamus poliitikkojen motiiveja kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'käsien pesu' ja 'riippana roikkuva'.

Konflikti- tai kriisikehys

Korostetaan puolueiden välistä kamppailua ja vastuun välttelyä.

Tunnevetoaminen on osa analyyttistä tyyliä, jolla pyritään herättämään lukijan kriittisyys hallituksen toimia kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko kuvaa hyvin artikkelin sisältöä, jossa käsitellään hallituksen eroa taktisena liikkeenä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää provokatiivista kieltä 'käsien pesusta', mikä houkuttelee lukemaan analyysin.

Otsikon lataus: Latautunut

Ilmaisu 'käsien pesu' on latautunut ja viittaa vastuun pakoiluun.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua poliitikkojen ja äänestäjien välille, mutta ei demonisoi yksittäisiä toimijoita.

Populismi: 40/100

Artikkelissa on elementtejä, joissa eliitti (poliitikot) asetetaan vastakkain kansan (äänestäjät) kanssa, mutta se ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Sipilää ja muita hallituspuolueiden johtajia on mainittu, mutta heidän näkemyksensä on referoitu toimittajan analyysin kautta.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on erotettu selkeästi uutisoinnista analyysiksi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen analyysiin poliittisesta tilanteesta.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on hyvin latautunut suhteessa sisällön analyyttiseen sävyyn.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi on tyypillistä poliittista kommentointia, joka toistaa yleisiä havaintoja hallituksen eron taktisista syistä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää hallituksen eron takana olevia taktisia motiiveja. Se nostaa esiin poliittisen pelin ja vastuun välttelyn, mikä hyödyttää vallankäyttöä kriittisesti seuraavaa kansalaista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen ero on ensisijaisesti taktinen veto eikä aito hallinnollinen umpikujatilanne. ”Sipilä saa todellisuudessa juuri käännettyä huomiota pois sotesta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittinen vastuu häivytetään kuvaamalla toimijoita taktikoinnin kautta, jolloin heidän roolinsa näyttäytyy pelinappuloina. ”Kenenkään ei tarvitse enää varsinaisesti kantaa hallitusvastuuta.”
Kuka saa äänen Hallituspuolueiden johtajia siteerataan lyhyesti, mutta analyysi painottuu toimittajan tulkintaan heidän motiiveistaan. ”Itse en olisi toiminut samalla tavalla, hän sanoi tiedotusvälineille.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kehystää hallituksen eron ensisijaisesti vaalitaktiseksi liikkeeksi, jolla keskusta pyrkii irtautumaan epäonnistuneesta sote-uudistuksesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen vastuu on toissijaista suhteessa kannatuksen maksimointiin ja vaalitaisteluun valmistautumiseen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin vahva keskittyminen Sipilän taktikointiin tarkoituksellinen valinta, joka jättää vähemmälle huomiolle sote-uudistuksen perustuslailliset ja hallinnolliset realiteetit, jotka olivat eron taustalla.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka leimaavat toimijoiden motiiveja.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Antti Rinne laajempi kuva Katso kirjoittajan Robert Sundman muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • hallituksen kaatuminen
  • hallitukset
  • puolueet
  • suomalaiset poliitikot
  • Suomen politiikka
  • Juha Sipilä
  • Analyysit (Yle Uutiset)
  • Suomen Keskusta

Tiedot tästä analyysistä

Ensi viikolla alkavissa TV-tenteissä kukaan [...480 sanaa...] mutta suostuisiko SDP siihen millään?

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →