Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Keskipohjanmaa: Ikävä ilmiö leviää ruokajakelussa – ”Sama porukka kiertää eri puolilla kaupunkia”

Iltalehti Uutinen 5.6.2026
Pisteet
43
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin ruoka-avun väärinkäytön ja hamstraamisen, kytkien ilmiön erityisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Vaikka jutussa haastatellaan ruoka-avun koordinaattoria, lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa hyväntekeväisyyttä käytetään väärin, mikä voi vahvistaa ennakkoluuloja ruoka-avun saajia kohtaan.

Uutinen Iltalehti · 5.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on ruoka-avun koordinaattorin, joka edustaa järjestävää tahoa.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen (yksipuolinen), koska vain ruoka-avun järjestäjän ääni kuuluu. Propaganda-tekniikoista 'Latautunut kieli' on läsnä, mikä nostaa bias-pisteytystä.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli nostaa esiin maahanmuuttoon ja sosiaaliturvan väärinkäyttöön liittyviä teemoja, jotka resonoivat tyypillisesti oikeistolaisessa diskurssissa. Lukijan ajatus taipuu kriittisyyteen ruoka-avun saajia kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ruoka-avun väärinkäyttö on kasvava ongelma
  • Ulkomaalaistaustaiset henkilöt korostuvat ruokajonoissa

Kritisoidut tahot

  • Ruoka-avun saajat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Ruoka-avun saajien näkökulma tai kokemus tilanteesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
  • Tausta Laajempi tilastollinen tieto ruoka-avun tarpeesta ja sen jakautumisesta puuttuu. — Ilman kontekstia yksittäiset havainnot voivat näyttäytyä suurempina ongelmina kuin ne ovat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yksipuolinen lähteistys Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli
Paheksunta / viha

Ruoka-avun tuhlaaminen ja hamstraaminen herättävät moraalista paheksuntaa.

Huoli

Huoli ruoka-avun resurssien väärinkäytöstä.

Latautunut kieli

Sanojen 'ikävä', 'hamstraaminen' ja 'kiertää' käyttö luo negatiivisen mielikuvan.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa ruoka-avun järjestäjät ja 'saman porukan' vastakkain.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se keskittyy negatiivisten esimerkkien kautta leimaamaan tiettyä ryhmää ilman tasapainottavaa tietoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua 'ikävä ilmiö' herättääkseen lukijan huomion.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'ikävä' lataa otsikon negatiivisesti ja ohjaa lukijan paheksuvaan sävyyn.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun järjestäjien ja 'hamstraajien' välille.

Populismi: 60/100

Artikkeli käyttää 'kansa vs. eliitti' -asetelman sijaan 'järjestäjät vs. väärinkäyttäjät' -asetelmaa, mikä on populistinen rakenne.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia ruoka-avun saajia ei ole kuultu. He olisivat voineet selittää ruokakassien käsittelyä tai hamstraussyytöksiä.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu lainauksilla.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kritiikin kohteena olevia ei ole kuultu.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevia henkilöitä ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva paikallisuutinen ilman uutta syvyyttä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ruoka-avun järjestäjiä ja paikallista väestöä, jotka kokevat ruoka-avun väärinkäytön ongelmalliseksi, korostaen tarvetta tiukemmalle kontrollille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ruoka-avun hamstraaminen on laajalle levinnyt ja ongelmallinen ilmiö, joka vaatii huomiota. ”Ikävä ilmiö leviää ruokajakelussa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on keskitetty 'samaan porukkaan', jonka toimintaa kuvataan negatiivisesti ilman, että heille annetaan ääntä. ”Sama porukka kiertää eri puolilla kaupunkia hamstraamassa ruokaa”
Kuka saa äänen Vain ruoka-avun koordinaattori saa äänen, mikä tekee näkökulmasta yksipuolisen. ”Ruoka-apua koordinoivan Hannu Rekilän mukaan”
Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Artikkeli nostaa esiin ruoka-avun väärinkäytön ja hamstraamisen, kytkien ilmiön erityisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Vaikka jutussa haastatellaan ruoka-avun koordinaattoria, lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa hyväntekeväisyyttä käytetään väärin, mikä voi vahvistaa ennakkoluuloja ruoka-avun saajia kohtaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan ulkomaalaistaustaiset ihmiset ilmiön yhteydessä, vaikka ruoka-avun hamstraaminen on yleinen haaste kaikissa väestöryhmissä. Tämä valinta voi ohjata lukijaa yhdistämään ongelman maahanmuuttoon.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään negatiivisia termejä kuvaamaan ruoka-avun saajien toimintaa.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää ilmiön olevan yleistymässä, mikä vaatisi tilastollista vahvistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ruoka-avun tarve Kokkolassa
  • ruoka-avun väärinkäytön yleisyys

Suositellut lähteet

  • THL
  • Paikalliset seurakunnat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hannu Rekilä laajempi kuva →
Hannu Rekilä Kokkola kotimaa talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ruoka
  • Sosiaalikysymykset
  • Ruoka ja juoma
  • Yhteiskunta
  • Talous
  • liiketoiminta ja rahoitus

Tiedot tästä analyysistä

Keskipohjanmaan mukaan vähävaraisille tarkoitettua ruokaa [...107 sanaa...] Ilmiö on kärjistynyt viime vuosina.

Sisältö haettu
5.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →