Analyysi artikkelista: Kokoomuksesta jyrähdys talouskasvusta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain Kokoomuksen edustajan ja SDP:n ajatuspajan näkemykset talouspolitiikasta. Lukijalle välittyy kuva, jossa Kokoomuksen edustaja on rationaalinen 'tuulilasin' kautta katsova toimija, kun taas Sorsa-säätiön esitykset leimataan epärealistiseksi 'peruutuspeiliin' tuijottamiseksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli antaa Valkoselle huomattavasti enemmän tilaa perustella kantaansa kuin Sorsa-säätiölle. Kehystys, jossa Valkosen kanta on 'tuulilasi' ja säätiön 'peruutuspeili', ohjaa lukijaa pitämään Kokoomuksen linjaa rationaalisempana.
Artikkeli omaksuu Kokoomuksen edustajan retoriikan ja kehystää Sorsa-säätiön raportin toiveajatteluksi. Koska artikkelin oma kerronta vahvistaa Valkosen argumentteja ilman, että säätiön raportin metodologisia perusteita avataan tasapuolisesti, kehys kallistuu oikeistolaiseen talouspoliittiseen näkökulmaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kokoomuksen näkemys julkisen talouden sopeutustarpeesta
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sorsa-säätiön raportin tarkempia perusteluja ja metodologisia lähtökohtia ei avata. — Lukija ei voi arvioida, onko Valkosen kritiikki perusteltua vai onko kyseessä vain poliittinen erimielisyys.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Valkonen vetoaa huoleen julkisen talouden kestävyydestä.
Termit kuten 'toiveajattelu' ja 'kroonisesti liian suuret' lataavat tekstiä.
Artikkeli kehystää talouskeskustelun vastakkainasetteluksi.
Tunnevetoaminen on maltillista, mutta 'toiveajattelu'-termin käyttö on retorinen keino mitätöidä vastapuolen argumentit.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivaa termiä 'jyrähdys' luodakseen mielikuvan konfliktista.
Sana 'jyrähdys' lataa otsikon poliittisella vastakkainasettelulla.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo 'me vs. he' -asetelman talouspoliittisten leirien välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy vastakkainasettelua, mutta se ei ole artikkelin omaa kerrontaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Lauri Finér on mainittu, mutta hänen roolinsa on lähinnä toimia Valkosen kritiikin kohteena.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan sitaateilla.
Heikkoudet
- JO 21: Sorsa-säätiön raportin sisältöä ei avata riittävän syvällisesti, jotta lukija voisi arvioida kritiikin oikeutusta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on tyypillinen poliittinen uutinen, joka toistaa tunnettuja talouspoliittisia kantoja.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain Kokoomuksen edustajan ja SDP:n ajatuspajan näkemykset talouspolitiikasta. Lukijalle välittyy kuva, jossa Kokoomuksen edustaja on rationaalinen 'tuulilasin' kautta katsova toimija, kun taas Sorsa-säätiön esitykset leimataan epärealistiseksi 'peruutuspeiliin' tuijottamiseksi.
Herää kysymys, miksi artikkelin otsikko käyttää sanaa 'jyrähdys', joka on tyypillinen poliittista vastakkainasettelua korostava termi, vaikka itse tekstissä Valkosen kritiikki esitetään asiallisena argumentaationa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Vastapuolen argumenttien leimaaminen toiveajatteluksi.
9 Tilastokytkos
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli käsittelee miljardiluokan sopeutustarpeita ja talousennusteiden luotettavuutta, mikä vaatisi tilastollista taustoitusta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen julkisen talouden sopeutustarve
- talousennusteiden tarkkuus
Suositellut lähteet
- Valtiovarainministeriö
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →