← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmastonmuutos | Merten lämpötilat nousivat ennätyskorkeiksi heinäkuussa

Helsingin Sanomat Uutinen 10.8.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
96
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini96
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi merten lämpötilaennätyksistä ja El Niño -ilmiön vaikutuksista neutraalisti ja faktapohjaisesti. Lukijalle välittyy kuva ilmastonmuutoksen ja luonnollisten sääilmiöiden yhteisvaikutuksesta, joka nostaa globaaleja lämpötiloja.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli perustuu tieteellisten ilmastopalveluiden raportointiin.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Se nojaa asiantuntijatahojen (Copernicus, WMO) tietoihin ilman omaa kehystämistä tai mielipiteellistä otetta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee tieteellistä ilmiötä neutraalisti. Siinä ei ole poliittista kehystä tai pyrkimystä ajaa tiettyä ideologista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen ja sääilmiöiden yhteisvaikutus lämpötilojen nousuun.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tunnevetoamista

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti vetoaa järkeen ja tieteellisiin mittaustuloksiin.

Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy raportoimaan mitattua tietoa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä: "Merten lämpötilat nousivat ennätyskorkeiksi heinäkuussa".

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Merten lämpötilat nousivat ennätyskorkeiksi heinäkuussa".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali, eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tieteellisistä mittaustuloksista, ei kritisoi tai puolusta nimettyjä tahoja.

4 JSN-arvio 96/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

96
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
  • JO 7: Tiedot perustuvat Copernicus-ilmastopalvelun raportointiin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen uutisraportti kansainvälisestä ilmastotiedosta.

6 Rivien välistä
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi merten lämpötilaennätyksistä ja El Niño -ilmiön vaikutuksista neutraalisti ja faktapohjaisesti. Lukijalle välittyy kuva ilmastonmuutoksen ja luonnollisten sääilmiöiden yhteisvaikutuksesta, joka nostaa globaaleja lämpötiloja. Teksti ei sisällä piilotettuja agendoja tai rivien välistä luettavaa vaikuttamista.

7 Tilastokytkos 92/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

92/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan lämpötilamittauksiin ja tilastollisiin ennusteisiin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • merien pintalämpötilat
  • globaali keskilämpötila

Suositellut lähteet

  • Copernicus Climate Change Service
  • WMO
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen WMO laajempi kuva Katso kirjoittajan Rasmus Ekström muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

- Merten pintalämpötilat nousivat heinäkuussa [...246 sanaa...] ja seuraavan neljän vuoden ajan.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →