Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hollanti | Laitaoikeistojohtaja esittää perusteettomia väitteitä vaalivilpistä

Helsingin Sanomat Uutinen 31.10.2025
Pisteet
46
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
60
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
50
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain vaalituloksen ja laitaoikeiston esittämän epäilyn, leimaten jälkimmäisen heti otsikossa perusteettomaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaalituloksen kyseenalaistaminen nähdään demokratian vastaisena toimintana, vaikka itse väitteiden sisältöä ei avata.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille STT–AFP , Jutta Kuusitaipale · 31.10.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee vaaliprosessia ja sen haastamista instituutioiden näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ('perusteettomia') ja jättää toisen osapuolen näkökulman huomiotta, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vaalituloksesta ja vahtii demokratian prosesseja, mutta leimaava kieli tekee siitä epätasapainoisen. Ideologista suuntaa ei kuitenkaan ole, vaan kyse on vaaliprosessin puolustamisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vaalituloksen virallinen hyväksyntä

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Wildersin esittämiä väitteitä tai niiden perusteluja ei avata. — Lukija ei voi arvioida, onko väitteissä mitään perää vai ovatko ne todella perusteettomia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Herätetään epäluottamusta Wildersin toimintaa kohtaan.

Latautunut kieli

Sana 'perusteettomia' ohjaa lukijan tuomitsemaan väitteet.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se ohjaa lukijan mielipidettä ennen kuin faktoja on esitetty.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin väitettä Wildersin toiminnasta.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko tiivistää jutun kärjen, mutta käyttää latautunutta termiä 'perusteettomia'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'perusteettomia' lataa otsikon valmiiksi tuomitsevaksi.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun vaalivoittajan ja haastajan välille.

Populismi: 30/100

Sitaateissa viitataan Wildersin toimintaan, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Geert Wildersia ei ole kuultu, vaikka häntä kritisoidaan otsikossa ja tekstissä.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys raportoida vaalituloksen vahvistuminen.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, Wildersin väitteitä ei avata.
  • JO 11: Mielipide (perusteettomuus) sekoitettu uutistekstiin.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

STT-AFP-uutinen, joka toistaa yleistä uutisvirtaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee vallitsevan vaalituloksen ja vaalijärjestelmän legitimiteetin puolustajia leimaamalla haastajan väitteet perusteettomiksi.
Pelissä Vaalituloksen legitimiteetti vs. vaaliprosessin avoimuus. Juttu käsittelee vain edellistä, esittäen epäilyt vaalivilpistä automaattisesti perusteettomina.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Wildersin väitteet ovat vailla pohjaa, ilman että niitä on tarkemmin avattu tai tutkittu. ”perusteettomia väitteitä vaalivilpistä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Wildersin toiminta esitetään häiriönä, kun taas vaalituloksen vahvistuminen esitetään neutraalina faktana. ”Wilders julkaisi väitteensä”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa uutistoimistoa, mutta ei anna ääntä Wildersille itselleen tai hänen esittämilleen perusteille. ”kertoo uutistoimisto AFP”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli asettaa vastakkain vaalituloksen ja laitaoikeiston esittämän epäilyn, leimaten jälkimmäisen heti otsikossa perusteettomaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaalituloksen kyseenalaistaminen nähdään demokratian vastaisena toimintana, vaikka itse väitteiden sisältöä ei avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko uutisoinnissa pyritty nopeaan leimaamiseen ennen kuin väitteiden todenperäisyyttä on ehditty arvioida, mikä voi vahvistaa polarisaatiota.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Väitteiden leimaaminen perusteettomiksi ilman todisteita.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Vaalituloksen ja mahdollisten epäselvyyksien tarkistaminen vaatisi virallisia vaalidata-lähteitä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Hollannin vaalitulokset
  • vaalivilppiväitteet

Suositellut lähteet

  • Hollannin vaaliviranomaiset
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Rob Jetten laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT–AFP muut analyysit →
Rob Jetten Hollanti Ulkomaat Geert Wilders politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Keskustapuolue on voittanut vaalit Hollannissa. [...35 sanaa...] julistautunut voittajaksi, kertoo uutistoimisto AFP.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →