← Etusivu

Analyysi artikkelista: Joonas Konstigin kolumni: Haluat siis tietää, mistä wokessa oli kyse?

Yle Kolumni 1.3.2026
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
72
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kyseessä on subjektiivinen kolumni, joka ei pyri uutisointiin vaan kirjoittajan henkilökohtaiseen tulkintaan menneestä vuosikymmenestä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Kirjoittaja tarkastelee yhteiskunnallista ilmiötä kirjailijan ja kolumnistin näkökulmasta, painottaen kulttuurisia ja aatteellisia muutoksia.

78
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni käyttää latautunutta kieltä ja kehystää ilmiön yksipuolisesti negatiiviseksi. Koska kyseessä on kolumni, mielipiteellisyys on sallittua, mutta voimakas polarisoiva kieli nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli kritisoi identiteettipolitiikkaa ja arvostaa individualismia, mikä kytkeytyy perinteisesti oikeistolaiseen tai arvokonservatiiviseen maailmankuvaan. Kirjoittaja ei pyri neutraloimaan kantaansa, vaan esittää sen omana tulkintanaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Identiteettipolitiikan kritiikki
  • Yksilökeskeisyyden korostaminen

Kritisoidut tahot

  • Woke-liike

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön taustalla olevat todelliset yhteiskunnalliset epäkohdat jäävät käsittelemättä. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi liike alun perin syntyi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Yleistäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Paheksunta / viha
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen sosiaalisen median keskustelukulttuuriin.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta 'woke'-liikkeen ylilyöntejä kohtaan.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'wouhkaaminen' ja 'donatolainen' luovat negatiivista sävyä.

Ironia tai sarkasmi

Käytetään ironiaa kuvaamaan liikkeen edistystä.

Polarisaatio (me-vs-he)

Jaetaan ihmiset 'wouhkaajiin' ja 'tavallisiin ihmisiin'.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on vahvasti manipuloivaa, koska se pyrkii naurunalaisiksi tekemään vastapuolen näkemykset.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 74

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa kirjoittaja pohtii ilmiön luonnetta.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko herättää uteliaisuutta kysymyksellä, mutta vastaa siihen kolumnin muodossa: Haluat siis tietää, mistä wokessa oli kyse?

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'woke' on vahvasti latautunut ja polarisoiva poliittisessa keskustelussa.

Kärjistys: 74/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa vahvaa me-vs-ne -asetelmaa 'wouhkaajien' ja 'tavallisten ihmisten' välille.

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti -asetelmaa, jossa 'tavalliset ihmiset' esitetään järkevinä ja 'wouhkaajat' eliitin tai radikaalien edustajina.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 72/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selvästi merkitty.

Heikkoudet

  • JO 11: Teksti on vahvasti mielipiteellistä, mikä on kolumnin luonne, mutta se voi hämärtää tosiasioiden ja tulkintojen eroa.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja tarjoaa oman, persoonallisen tulkinnan ilmiöstä, vaikka aiheesta on kirjoitettu paljon.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä, jotka kritisoivat identiteettipoliittisia liikkeitä ja näkevät ne yhteiskunnallista vakautta horjuttavina ilmiöinä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kyseessä ollut ilmiö oli luonteeltaan uskonnollinen herätysliike, eikä perustele tätä tulkintaa. ”Siitä tuli maallinen herätysliike.” Artikkeli olettaa, että ilmiö on jo päättynyt ja sen momentum on kadonnut. ”Miten wouhkaaminen sitten loppui?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus häivytetään passiivilla, kun kuvataan liikkeen leviämistä yrityksiin. ”Firmat ja kaupungitkin omaksuivat nämä todistaakseen oikeaoppisuuttaan.”
Kuka saa äänen Artikkeli on kirjoittajan omaa pohdintaa, eikä siinä kuulla liikkeen edustajia tai vastakkaisia näkemyksiä. ”Joonas Konstig kirjailija”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kehystää 2010-luvun puolivälistä alkaneen yhteiskunnallisen keskustelun uskonnolliseksi herätysliikkeeksi, joka on sittemmin hiipunut ylilyöntiensä vuoksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa kyseinen liike nähdään irrationaalisena ja vahingollisena, kun taas tavallinen arki ja perinteiset arvot esitetään järkevänä vastapainona.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja käyttää termiä 'wouhkaaminen' ja 'woke' synonyymeinä uskonnolliselle radikalismille ilman tarkempaa määrittelyä, mikä voi ohjata lukijaa näkemään moninaiset yhteiskunnalliset vaatimukset yhtenäisenä, vaarallisena massana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään termejä, jotka leimaavat ilmiön uskonnolliseksi ja radikaaliksi.

Syntipukkiajattelu Lieva

Ilmiö esitetään syypäänä yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Elon Musk laajempi kuva Katso kirjoittajan Joonas Konstig muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • identiteetit
  • woke
  • kulttuuri
  • tiedostaminen
  • kolumnit
  • Joonas Konstig
  • sananvapaus
  • Steve Jobs

Tiedot tästä analyysistä

Giljotiinista ”känselöintiin”, vuodet 2015–2025 lienevät [...559 sanaa...] saattaa olla Phoebe Bridgersin musiikki._

Sisältö haettu
1.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →