Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb nimitti entisen CMI-kollegansa Suomen uudeksi YK-suurlähettilääksi

Ilta-Sanomat Uutinen 14.8.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin presidentti Stubbin ja uuden YK-suurlähettilään välisen aiemman työsuhteen CMI-säätiössä. Vaikka juttu raportoi nimityksen faktat neutraalisti, se alleviivaa yhteyttä, mikä herättää lukijassa kysymyksen nimitysprosessin riippumattomuudesta.

Uutinen Ilta-Sanomat Mira Kokko · 14.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee nimitysprosessia ja siihen liittyviä rakenteellisia yhteyksiä.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali, mutta korostaa ingressissä ja leipätekstissä aiempaa työsuhdetta, mikä antaa nimitykselle hieman kriittisen sävyn.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi nimityksen ja siihen liittyvät faktat ilman selkeää ideologista agendaa. Kyseessä on tyypillinen vahtikoira-tyyppinen uutisointi, jossa tarkastellaan vallankäyttäjän päätöstä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Presidentin ja nimitettävän henkilön välinen aiempi yhteys.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä merkittävää tunnevetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta korostaa henkilökohtaista yhteyttä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen nimityksestä, ei kritiikki, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia nimityksestä.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee lukijaa, joka on kiinnostunut vallankäytön läpinäkyvyydestä ja mahdollisista sidonnaisuuksista poliittisissa nimityksissä.
Pelissä Julkisen hallinnon nimitysten riippumattomuus vs. asiantuntijuuden ja aiemman yhteistyön merkitys. Juttu käsittelee molempia tuomalla esiin sekä nimityksen taustat että aiemman työsuhteen.
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen CMI:n edustajalle, mutta itse nimitettyä henkilöä tai presidentin kansliaa ei kuulla nimityksen perusteluissa. ”Olemme Jannelle erittäin kiitollisia hänen johtajuudestaan ja merkittävästä panoksestaan CMI:n hyväksi”

Artikkeli nostaa esiin presidentti Stubbin ja uuden YK-suurlähettilään välisen aiemman työsuhteen CMI-säätiössä. Vaikka juttu raportoi nimityksen faktat neutraalisti, se alleviivaa yhteyttä, mikä herättää lukijassa kysymyksen nimitysprosessin riippumattomuudesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin painotus aiempaan yhteiseen työhistoriaan tarkoituksellinen tapa vihjata suosinnasta, vaikka nimitykselle on olemassa selkeät ammatilliset perusteet, kuten Taalaksen aiempi ura diplomaattina.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen CMI laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mira Kokko muut analyysit →
CMI YK Alexander Stubb Janne Taalas politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Presidentti on aiemminkin ollut nimittämässä [...128 sanaa...] Elina Kalkku vuodesta 2022 alkaen.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →