Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kahdeksantuntinen työpäivä täyttää 100 vuotta ja voi hyvin – kuusituntistakin kokeiltiin, mutta se haudattiin hyvistä kokemuksista huolimatta

Yle Uutinen 14.11.2017
Pisteet
73
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta työajan lyhentämisestä esittämällä sen varteenotettavana vaihtoehtona, jota jarruttavat vain työnantajien epäluulo ja muutosvastarinta. Lukijalle välittyy kuva, että 100-vuotias kahdeksantuntinen työpäivä on pikemminkin historiallinen jäänne kuin välttämättömyys, vaikka yhteiskunnan rytmi ja sosiaaliset tekijät asettavatkin sille rajoitteita.

Uutinen Yle Jari Hakkarainen · 14.11.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa tutkijan ja luottamusmiehen näkemyksiin, mikä antaa sille asiantuntijapainotteisen otteen.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta painottaa selvästi työajan lyhentämisen myönteisiä puolia. Vastapainona esitetyt haasteet, kuten epäsosiaalinen työaika, jäävät tutkijan lyhyen kommentin varaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee työelämän rakenteita neutraalisti ja antaa tilaa asiantuntijalle, joka nostaa esiin myös työajan lyhentämisen haasteet. Ideologista agendaa ei ole, vaan kyseessä on yhteiskunnallinen tarkastelu.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työntekijöiden hyvinvointi
  • Työajan lyhentämisen hyödyt

Puolustetut tahot

  • Työntekijät

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Työnantajien tarkemmat perustelut kokeilujen hylkäämiselle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi yritykset eivät nähneet mallia kestävänä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus Realismi
Uteliaisuus

Herättää mielenkiinnon vaihtoehtoisia työaikamalleja kohtaan.

Realismi

Tutkijan kommentit tuovat realismin tunnetta työajan lyhentämisen haasteista.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvailee 1990-luvun kokeiluja ja niiden onnistumisia elävästi.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee aiheen ymmärtämistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 22/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä 'haudattiin' -verbillä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin pääteeman.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan käsittelee aihetta asiallisesti.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Työnantajapuoli mainitaan vastustajana, mutta heitä ei ole haastateltu suoraan.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu työnantajapuolen kohdalla.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportointi.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee työajan lyhentämistä kannattavia tahoja: se nostaa esiin historiallisia onnistumisia ja työhyvinvointietuja, samalla kun se kehystää nykyisen kahdeksantuntisen työpäivän vakiintuneeksi mutta mahdollisesti vanhentuneeksi rakenteeksi.
Pelissä Työntekijöiden jaksaminen ja työhyvinvointi vs. tuotannon tehokkuus ja yhteiskunnallinen rytmi. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa työntekijän näkökulmaa kokeilujen onnistumisten kautta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että 1990-luvun kokeilut olivat lähtökohtaisesti onnistuneita ja että niiden hylkääminen johtui pääosin muista kuin teknisistä syistä. ”kuusituntistakin kokeiltiin, mutta se haudattiin hyvistä kokemuksista huolimatta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu lyhyemmän työpäivän hylkäämisestä häivytetään passiivilla tai epämääräisellä viittauksella 'työnantajapuoleen'. ”kuuden tunnin työpäivä on haudattu ja lähes unohdettu”
Kuka saa äänen Työntekijöiden edustaja ja tutkija saavat äänen, kun taas työnantajien näkemys jää referoiduksi vastustukseksi. ”Työnantajapuoli vastusti ajatusta. Pelättiin, että se yleistyy”
Tunnelma Uteliaisuus, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta työajan lyhentämisestä esittämällä sen varteenotettavana vaihtoehtona, jota jarruttavat vain työnantajien epäluulo ja muutosvastarinta. Lukijalle välittyy kuva, että 100-vuotias kahdeksantuntinen työpäivä on pikemminkin historiallinen jäänne kuin välttämättömyys, vaikka yhteiskunnan rytmi ja sosiaaliset tekijät asettavatkin sille rajoitteita.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään työnantajapuolen edustajaa suoraan, vaikka heidän vastustuksensa on keskeinen selitys kokeilun päättymiselle. Tämä jättää työnantajien näkökulman passiiviseksi ja hieman demonisoiduksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 44/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
44/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa tuottavuuden kasvuun, mutta ei esitä tarkkaa dataa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työajan vaikutus tuottavuuteen
  • työaikakokeilujen tulokset

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Jyväskylän yliopisto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jyväskylän yliopisto laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jari Hakkarainen muut analyysit →
Jyväskylän yliopisto Nokian Renkaat Petri Sorvali Timo Anttila työelämä talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työaika
  • Pirkanmaa
  • Nokia
  • työelämä
  • Nokian Renkaat
  • työhyvinvointi
  • työntekijät
  • Palkka ja työsuhde-edut

Tiedot tästä analyysistä

Kuusituntisen työpäivän kokeilu oli yksi [...665 sanaa...] muullakin tavalla asiat voisivat olla.

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →