Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Väitöstutkimus vahvistaa koronarokotteiden pitäneen suomalaiset poissa sairaaloista

Yle Uutinen 11.12.2025
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa virallista näkemystä koronarokotteiden hyödyistä sairaalahoidon vähentämisessä. Se normalisoi rokotusten merkityksen vaikean taudin torjunnassa, vaikka tunnustaakin suojan heikentyneen Omikron-muunnoksen myötä.

Uutinen Yle Yle Tunnuksella kirjauduttava STT · 11.12.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on tieteellinen ja perustuu väitöstutkimuksen tuloksiin.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali raportti tieteellisestä tutkimuksesta. Se ei sisällä mielipiteitä tai pyrkimystä ohjata lukijaa, vaan esittää tutkimuksen tulokset sellaisenaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee lääketieteellistä tutkimusta neutraalisti. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan se raportoi asiantuntijatiedon vahtikoira-journalismin ulkopuolella.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tieteellinen tutkimusnäyttö

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tutkimustietoon.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan keskittyy asialliseen tiedonvälitykseen.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin ingressin ja leipätekstin antamaa tietoa tutkimuksen tuloksista.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkimuksen päähavainnon: "Väitöstutkimus vahvistaa koronarokotteiden pitäneen suomalaiset poissa sairaaloista"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali, eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli on täysin neutraali eikä sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli on asiallinen ja tieteellinen, eikä sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on tieteellisen tutkimuksen raportointi, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteenä on käytetty yliopistollista väitöstutkimusta.
  • JO 10: Lähde on nimetty ja tutkimus on verifioitavissa.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen on tyypillinen tieteellisen tutkimuksen referointi.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että väitöstutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä ja edustavat vakiintunutta tietoa. ”Väitöstutkimus vahvistaa koronarokotteiden pitäneen suomalaiset poissa sairaaloista”
Kuka saa äänen Tutkimuksen tekijä on ainoa ääni, joka toimii auktoriteettina. ”Asia selviää Helsingin yliopiston Eero Poukan väitöstutkimuksesta.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli vahvistaa virallista näkemystä koronarokotteiden hyödyistä sairaalahoidon vähentämisessä. Se normalisoi rokotusten merkityksen vaikean taudin torjunnassa, vaikka tunnustaakin suojan heikentyneen Omikron-muunnoksen myötä.

7 Tilastokytkos 50/100, 1 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu rekisteriaineistoihin, joiden tuloksia voidaan ristiintarkastaa THL:n tilastoista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • koronarokotteiden teho Suomessa 2021-2023

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Helsingin yliopisto laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Helsingin yliopisto Eero Pouka terveys
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • tutkimus
  • väitöskirjat
  • koronavirus
  • koronarokote
  • koronapandemia
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta [...44 sanaa...] vuosina 2021–2023 hyödyntämällä kansallisia rekisteriaineistoja.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →