Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suurimmalle osalle suomalaisista työ on vain keino rahoittaa muuta elämää, kertoo tutkimus

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 4.7.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
12
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen, jossa työ nähdään yhä enemmän vain välineellisenä toimeentulon lähteenä eikä itseisarvona. Lukijalle välittyy kuva sukupolvien välisestä arvokuilusta, jossa nuoremmat ikäluokat etääntyvät perinteisestä työkeskeisyydestä, mikä haastaa perinteiset käsitykset työmoraalista.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus STT · 4.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee yhteiskunnallista ilmiötä tilastollisen aineiston kautta.

12
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäistä ja rajoittuu lähinnä siihen, että se nojaa vain yhden tahon (EVA) tutkimukseen ilman laajempaa kontekstointia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tutkimustuloksia vailla ideologista latausta. Se ei ota kantaa työn merkityksen muutoksen toivottavuuteen, vaan esittää havainnot neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työn välineellistyminen
  • Sukupolvien välinen arvokuilu

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu työn merkityksen muutoksen syistä puuttuu. — Lukija saa vain tilastollisen tiedon, mutta ilmiön taustat jäävät avaamatta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastollisia faktoja työelämän muutoksesta.

Artikkeli on tyyliltään asiallinen ja uutisomainen, eikä se pyri manipuloimaan lukijaa tunteilla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin keskeistä havaintoa.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkimuksen päähavainnon.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa tai populistista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, eikä siinä ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu selvästi.
  • JO 7: Tutkimuksen metodologiset tiedot on mainittu.
  • JO 10: Lähde (EVA) ja tutkimusmenetelmä on ilmoitettu avoimesti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan julkaistuun tutkimusraporttiin, eikä sisällä omaa syvempää analyysia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työnantajia ja talouspoliittisia päättäjiä, jotka haluavat ymmärtää työvoiman motivaation muutosta ja työelämän arvojen murrosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työn merkityksen muutos on itsestäänselvästi mitattavissa oleva ilmiö, joka on relevantti yhteiskunnallinen kehityskulku. ”Suhde työhön on muuttunut entistä ansaintakeskeisemmäksi.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan EVAn tutkimusaineistoon, eikä siinä kuulla muita asiantuntijoita tai vastakkaisia tulkintoja ilmiöstä. ”kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn viime syksyn arvo- ja asennetutkimus.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi käsityksen, jossa työ nähdään yhä enemmän vain välineellisenä toimeentulon lähteenä eikä itseisarvona. Lukijalle välittyy kuva sukupolvien välisestä arvokuilusta, jossa nuoremmat ikäluokat etääntyvät perinteisestä työkeskeisyydestä, mikä haastaa perinteiset käsitykset työmoraalista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy korostamaan työn merkityksen vähenemistä, vaikka tutkimuksessa mainitaan myös työkeskeisyyden pientä kasvua tietyissä kohdin. Tämä voi heijastaa toimituksellista valintaa nostaa esiin yhteiskunnallisesti keskustelua herättävämpi trendi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 88/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
88/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin EVAn tutkimusaineiston varaan, joten tilastollinen ristiintarkastelu on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • suomalaisten työarvot
  • työelämän muutos

Suositellut lähteet

  • EVA
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Taloustutkimus laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Taloustutkimus Elinkeinoelämän valtuuskunta työelämä politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Vanhimpien ikäluokkien keskuudessa on yleisempää [...210 sanaa...] Tiedot kerättiin viime vuoden lokakuussa.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →