Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Saara Särmän kolumni: Maailma muuttuu, kun sitä sinnikkäästi muutetaan

Yle Kolumni 7.2.2024
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Toivo, Yhteenkuuluvuus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli haastaa vallitsevan tavan kuvata tasa-arvon kehitystä ylhäältä annettuina lahjoina. Lukijalle välittyy viesti, että kielenkäyttö on poliittinen valinta, jolla joko häivytetään tai korostetaan kansalaisyhteiskunnan ja aktivismin roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa.

Kolumni Yle · 7.2.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta tutkijan ja aktivistin näkökulmasta.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen. Vinouma on lievä, sillä kirjoittaja avoimesti edustaa feminististä näkökulmaa, mikä on kolumnin luonteeseen kuuluvaa.

Poliittinen kehystys Vasen

Teksti edustaa arvoliberaalia ja feminististä näkökulmaa, joka korostaa kansalaisyhteiskunnan ja aktivismin merkitystä suhteessa valtiolliseen valtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Aktivismin keskeinen rooli yhteiskunnallisessa muutoksessa
  • Kielenkäytön poliittinen luonne

Kritisoidut tahot

  • Virallinen Suomi

Puolustetut tahot

  • Aktivistit

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen tai poliittinen konteksti sille, miksi juhlapuheissa käytetään tiettyä kieltä, puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi virallinen kieli on kehittynyt sellaiseksi kuin se on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Toivo Yhteenkuuluvuus
Toivo

Toivo aktivismin voimasta ja sinnikkyydestä.

Yhteenkuuluvuus

Yhteenkuuluvuus aktivistien ja edelläkävijöiden välillä.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'törkyviestit' ja 'syrjivien rakenteiden paikoillaan pitäminen' käytetään korostamaan valta-asetelmia.

Tunteellinen sitaatti

Kuvaukset aktivistien sinnikkyydestä ja kyynelehtimisestä.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa kirjoittaja pyrkii inspiroimaan ja herättämään ajatuksia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 8/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin sanoman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kannustava eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti ei ole polarisoiva, vaikka se ottaakin kantaa.

Populismi: 14/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini14
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Tekstissä on lievää 'kansa vs. eliitti' -asetelmaa, mutta se pysyy asiallisena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetään kirjoittajan mielipide, ei uutinen, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 85/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tuttu, mutta kielenkäytön analyysi juhlapuheiden kontekstissa on tuore näkökulma.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kansalaisaktivisteja ja yhteiskunnallisia muutosliikkeitä: korostamalla aktivismin roolia tasa-arvon edistämisessä, se oikeuttaa nykyaktivismin merkityksen ja välttämättömyyden.
Pelissä Valtion ylhäältä ohjattu kehityskertomus vs. kansalaisyhteiskunnan kamppailu oikeuksista. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, aktivismin merkitystä korostaen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kielenkäyttö on ensisijaisesti poliittinen työkalu, jolla ohjataan yhteiskunnallisia arvoja. ”Kieli on tärkeä osa sitä, mihin huomiomme kiinnittyy. Sanavalinnat ohjaavat tilanteista tehtyjä tulkintoja eri suuntiin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Aktivistien toimijuus nostetaan keskiöön, kun taas virallisen vallan rooli muutoksen mahdollistajana häivytetään. ”tällaisista ilmaisuista tulee helposti käsitys, että eräänä päivänä valtaapitävät tahot vaan heräsivät ja huomasivat, että olisipa kiva antaa naisillekin äänioikeus”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijoita ja aktivisteja tukemaan omaa näkemystään kielenkäytön poliittisuudesta. ”Kielenkäytön nosti esiin myös sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajavan Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö.”
Tunnelma Toivo, Yhteenkuuluvuus

Artikkeli haastaa vallitsevan tavan kuvata tasa-arvon kehitystä ylhäältä annettuina lahjoina. Lukijalle välittyy viesti, että kielenkäyttö on poliittinen valinta, jolla joko häivytetään tai korostetaan kansalaisyhteiskunnan ja aktivismin roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kolumnin tavoitteena aktivismin historian muistamisen ohella myös nykyisen poliittisen aktivismin legitimointi, sillä kirjoittaja asettuu itse tutkijan ja feministin rooliin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Saara Särmä laajempi kuva →
Saara Särmä Olli Stålström Kasper Kivistö Trasek ry Ulf Månsson Suomi on Queer työelämä Maria Lasonen-Aarnio politiikka Rebecca Solnit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • tasa-arvo
  • kielenkäyttö
  • kolumnit
  • äänioikeus
  • sukupuolten tasa-arvo
  • juhlapuheet
  • feminismi
  • Saara Särmä

Tiedot tästä analyysistä

Valinnat kielenkäytössä ohjaavat muistamaan tai [...532 sanaa...] tasa-arvoa isoin ja pienin teoin._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →