Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi päätti ensin – nyt toinen maa aikoo tehdä perässä

Ilta-Sanomat Uutinen 2.7.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
33
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • Mistral Small90

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rinnastaa Liettuan ja Suomen lainsäädäntömuutokset, mikä normalisoi ydinaseiden maahantuonnin mahdollistamisen osana laajempaa alueellista turvallisuuskehitystä. Lukijalle välittyy kuva, että perustuslailliset muutokset ovat välttämätön reaktio Venäjän muodostamaan uhkaan, vaikka varsinaisia ydinaseita ei maahan olisikaan tulossa.

Uutinen Ilta-Sanomat Vilma Tyrylahti · 2.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee maiden perustuslaillisia muutoksia osana laajempaa turvallisuuspoliittista kehitystä.

33
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta kehystää ydinaseiden maahantuonnin mahdollistamisen ensisijaisesti turvallisuusympäristön muutoksen vaatimana asiana. Vastakkaisia näkemyksiä itse muutoksen tarpeellisuudesta ei esitetä, mikä kallistaa painotusta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten perusteluja turvallisuuspolitiikan muutoksille. Vaikka kehystys on myötämielinen muutoksille, kyseessä on vallitsevan turvallisuuspoliittisen konsensuksen raportointi, ei ideologinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ydinaseiden maahantuonnin mahdollistamisen välttämättömyys turvallisuuden vuoksi.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi keskustelu ydinaseiden maahantuonnin mahdollistamisen riskeistä tai vastustuksesta puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan muutoksen hyödyllisyydestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli geopoliittisesta tilanteesta ja turvallisuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän uhkaa käytetään perusteluna lainsäädäntömuutoksille.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan turvallisuuspoliittiseen kontekstiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small15

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko luo jännitettä vertaamalla maita, mutta on informatiivinen. "Suomi päätti ensin – nyt toinen maa aikoo tehdä perässä"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa maiden välistä poliittista kehitystä.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli raportoi jännitteestä, mutta ei itse polarisoi.

Populismi: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Ei populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen viranomaiset ja Liettuan presidentti ovat saaneet esittää perustelunsa.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiat ja asiantuntija-arviot on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Reutersia ja asiantuntijaa käytetty lähteinä.
  • JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijaa kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti Reutersin uutisointiin ja aiemmin julkaistuihin tietoihin.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuuspoliittista linjaa, jossa ydinaseiden maahantuonnin mahdollistamista perustellaan muuttuneella geopoliittisella tilanteella ja Venäjän uhalla.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ydinaseiden maahantuonnin mahdollistaminen on luonnollinen ja perusteltu vastaus geopoliittiseen tilanteeseen. ”Lakimuutos kuitenkin mahdollistaisi sen, että turvallisuusympäristön muutoksiin voitaisiin reagoida”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen Liettuan presidentille ja Suomen viranomaisille, mutta Venäjän näkökulma esitetään vain uhkaavana retoriikkana. ”Puhe ei kuitenkaan Venäjän tapauksessa ole koskaan pelkkää puhetta, hän sanoi.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rinnastaa Liettuan ja Suomen lainsäädäntömuutokset, mikä normalisoi ydinaseiden maahantuonnin mahdollistamisen osana laajempaa alueellista turvallisuuskehitystä. Lukijalle välittyy kuva, että perustuslailliset muutokset ovat välttämätön reaktio Venäjän muodostamaan uhkaan, vaikka varsinaisia ydinaseita ei maahan olisikaan tulossa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hanna Smith laajempi kuva → Katso kirjoittajan Vilma Tyrylahti muut analyysit →
Hanna Smith Gitanas Nausėda Maria Zaharova Suomi Antti Häkkänen Venäjä Alexander Stubb politiikka Liettua
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Perustuslaki kieltää joukkotuhoaseet Liettuan maaperällä. [...200 sanaa...] koskaan pelkkää puhetta, hän sanoi.

Sisältö haettu
7.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →