Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Häirintä | Henkäyksestä Aino tajusi, että pomo oli seissyt tuijottamassa

Helsingin Sanomat Reportaasi 15.3.2026
Pisteet
55
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi rakennusalan häirintäkulttuuria kuvaamalla sen arkipäiväisenä ja esihenkilöiden hyväksymänä toimintana. Lukijalle välittyy kuva, jossa rakennusala on muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, jossa perinteiset työelämän pelisäännöt eivät päde.

Reportaasi Helsingin Sanomat HS-tilaajille Pauliina Siniauer · 15.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta yksilön kokemusten kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selkeästi asettunut häirintää kokeneiden puolelle, mikä on genren mukaista. Yksipuolinen lähteistys ja tunteisiin vetoava kieli nostavat vinoumapisteitä, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee työelämän epäkohtia ja vahtikoiran roolia, eikä se aja selkeää ideologista linjaa. Se on asiallinen kuvaus häirinnästä, vaikka sävy onkin uhria tukeva.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Häirintää kokeneiden näkökulma

Kritisoidut tahot

  • Rakennusalan esihenkilöt

Puolustetut tahot

  • Aino

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Rakennusalan laajemmat työelämän kehittämistoimet tai yritysten omat häirinnän vastaiset ohjelmat puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, onko kyseessä yleinen vai yksittäinen ongelma.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Anekdootti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Suru / myötätunto
Paheksunta / viha

Lukijaa ohjataan paheksumaan esihenkilöiden kielenkäyttöä.

Suru / myötätunto

Myötätunto häirintää kokeneita kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten törkeä käyttö ohjaa lukijan tulkintaa.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäinen tilannekuvaus toimii koko alan kuvaajana.

Tunnevetoaminen on perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi, mutta se ohjaa lukijaa vahvasti yhteen tulkintaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää tarinallista koukkua, joka houkuttelee lukemaan yksityiskohtia häirinnästä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana häirintä otsikon alussa luo välittömän negatiivisen ja vakavan kehyksen.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo me-ne-asetelman työntekijöiden ja esihenkilöiden välille.

Populismi: 30/100

Sitaateissa esihenkilöt edustavat eliittiä, joka ei ymmärrä muuttuvia normeja.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Esihenkilöitä ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan suoraan.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, esihenkilöitä ei ole haastateltu.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tunnettu, mutta henkilökohtaiset kokemukset tuovat siihen uutta syvyyttä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee työyhteisöjen häirintää kokeneita ja rakennusalan epäkohtien esiin nostajia, antaen äänen uhreille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rakennusalalla vallitsee poikkeuksellinen, häirintää salliva kulttuuri. ”Mutta raksalla on toisin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Esihenkilöiden vastuu häirinnästä häivytetään passiivilla, kun toimintaa kuvataan yleisenä ilmiönä. ”millaista häirintää rakennusalan pomot harjoittavat”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen häirintää kokeneille, mutta esihenkilöiden näkökulma välittyy vain Ainon kokemuksen kautta. ”Aino, Netta ja Riku tietävät, millaista häirintää rakennusalan pomot harjoittavat.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli normalisoi rakennusalan häirintäkulttuuria kuvaamalla sen arkipäiväisenä ja esihenkilöiden hyväksymänä toimintana. Lukijalle välittyy kuva, jossa rakennusala on muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, jossa perinteiset työelämän pelisäännöt eivät päde.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena herättää keskustelua rakennusalan rakenteellisista ongelmista vai yksittäisten tapausten kautta luoda yleistettävää kuvaa koko toimialan kulttuurista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja ilmauksia kuvaamaan esihenkilöiden käytöstä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työelämä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pauliina Siniauer muut analyysit →
työelämä Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Feature

Tiedot tästä analyysistä

Aino, Netta ja Riku tietävät, [...156 sanaa...] mistään ei saa enää puhua.”

Sisältö haettu
9.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →