Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi kertoo liian avoimesti asekaupoistaan, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Yle Uutinen 25.2.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta siitä, että viranomaistiedon avoimuus on turvallisuusriski, ja siirtää painopistettä kohti tiedon salaamista. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän uhka on niin konkreettinen, että perinteiset avoimuuden periaatteet voivat olla vanhentuneita, vaikka artikkelissa mainitaankin avoimuuden hyödyt maanpuolustustahdolle.

Uutinen Yle Taina Nuutinen-Kallio · 25.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee aihetta ensisijaisesti puolustusvaliokunnan puheenjohtajan ja sotatieteellisen asiantuntijan näkökulmasta.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se kehystää aiheen vahvasti turvallisuusviranomaisten näkökulmasta. Vastakkaisia näkemyksiä avoimuuden merkityksestä ei juuri esitetä, mikä kallistaa painopistettä tiedon salaamisen suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa, jossa vallitsee laaja yhteisymmärrys. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan artikkeli heijastaa vallitsevaa turvallisuuspoliittista konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Turvallisuusviranomaisten tarve salata tietoa
  • Venäjän uhan vakavuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Avoimuuden ja julkisuusperiaatteen puolustajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, mitä avoimuuden rajoittaminen tarkoittaa demokratian ja vallan vahtimisen kannalta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Venäjän uhasta ja tiedon väärinkäytöstä.

Realismi

Asiallinen sävy, joka perustelee turvallisuusratkaisuja käytännön riskeillä.

Konflikti- tai kriisikehys

Avoimuuden ja turvallisuuden välinen jännite esitetään keskeisenä konfliktina.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu turvallisuuspoliittiseen realismiin, mikä on artikkelin aiheen huomioiden perusteltua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääväitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa asiallisesti poliitikon mielipidettä ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei sisällä merkittävää vastakkainasettelua, vaan pyrkii asialliseen analyysiin.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kohdistu kehenkään, joka vaatisi vastineoikeutta.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Aihetta on taustoitettu asiantuntijatiedolla.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja asiantuntemusta hyödynnetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Avoimuuden puolustajien ääni puuttuu, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli nostaa esiin ajankohtaisen ja tärkeän keskustelun, mutta ei tarjoa uusia näkökulmia laajempaan avoimuuskeskusteluun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuusviranomaisia ja puolustuspoliittista päätöksentekoa, sillä se nostaa esiin tarpeen rajoittaa julkista tiedonsaantia kansallisen turvallisuuden nimissä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän uhka on niin merkittävä, että se oikeuttaa julkisen tiedon rajoittamisen. ”Taustalla on pelko siitä, että Venäjä pyrkii hyödyntämään länsimaiden avoimuutta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon tarve esitetään passiivisesti välttämättömyytenä. ”tietojen julkisuutta pitää harkita”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti puolustusvaliokunnan puheenjohtajaan ja sotatieteiden dosenttiin, jotka jakavat saman näkemyksen uhkakuvasta. ”Autto ja Käihkö eivät näe, että Suomessa olisi vastaavaa ongelmaa.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta siitä, että viranomaistiedon avoimuus on turvallisuusriski, ja siirtää painopistettä kohti tiedon salaamista. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän uhka on niin konkreettinen, että perinteiset avoimuuden periaatteet voivat olla vanhentuneita, vaikka artikkelissa mainitaankin avoimuuden hyödyt maanpuolustustahdolle.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy vahvasti turvallisuusviranomaisten näkökulmaan. Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella esimerkiksi tutkivan journalismin edustajia tai tietosuojavaltuutettua, jotka voisivat tuoda esiin avoimuuden merkityksen vallan vahtikoirana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen puolustusvoimat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Taina Nuutinen-Kallio muut analyysit →
puolustusvoimat Ilmari Käihkö Heikki Autto Venäjä Ukraina kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • maanpuolustus
  • puolustusvoimat
  • Heikki Autto
  • Ilmari Käihkö
  • reserviläiset
  • asevelvollisuus
  • Venäjän hyökkäys
  • politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Venäjä hyödyntää länsimaiden avoimuutta, minkä [...333 sanaa...] (kok.) puolustusvoimia koskevien tietojen julkisuudesta.

Sisältö haettu
17.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →