Analyysi artikkelista: Ylen Jouko Jokinen perustelee kommenttejaan Iltalehdestä ja Helsingin Sanomista: Taustalla vinoa journalismia ja väärää kontekstia
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small25
- Gemini 3.1 Flash Lite20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small95
- Gemini 3.1 Flash Lite95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kuvaa suomalaisen mediakentän sisäistä jännitettä, jossa Ylen johto kyseenalaistaa kilpailijoiden journalistisia menetelmiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa päätoimittajat käyvät julkista valtakamppailua luottamuksesta ja journalistisista standardeista, samalla kun Yle pyrkii suojaamaan mainettaan Kuusela-kohun keskellä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta antaa Ylen edustajalle hieman enemmän tilaa perustella kantojaan. Pisteet pysyvät matalina, koska vastapuolten päätoimittajat saavat suoran vastineen.
Artikkeli käsittelee journalistista etiikkaa ja ammatillista kiistaa, ei ideologista politiikkaa. Se noudattaa vahtikoira-poikkeusta, jossa osapuolten väliset näkemyserot raportoidaan neutraalisti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Jokisen näkemys journalistisesta kontekstista
- Päätoimittajien välinen ammatillinen kiista
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen konteksti Kuusela-tapauksen vaikutuksista journalismin uskottavuuteen jää hieman ohueksi. — Lukija voisi ymmärtää paremmin, miksi tämä yksittäinen tapaus on noussut niin suureksi puheenaiheeksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Jokisen kokema epäluottamus kilpailevia medioita kohtaan.
Päätoimittajien turhautuminen toistensa journalistisiin prosesseihin.
Artikkeli rakentuu päätoimittajien välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se kuvaa osapuolten välisiä jännitteitä, jotka ovat artikkelin ydinaihe.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee Jokisen perusteluja.
- GPT-5.4 Mini15
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ytimen, vaikka käyttääkin hieman latautuneita termejä.
Otsikko on neutraali: Ylen Jouko Jokinen perustelee kommenttejaan Iltalehdestä ja Helsingin Sanomista: Taustalla vinoa journalismia ja väärää kontekstia.
- GPT-5.4 Mini25
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Päätoimittajien välillä on jännitettä, mutta se raportoidaan asiallisesti.
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small0
- Gemini 3.1 Flash Lite5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Iltalehden että Helsingin Sanomien päätoimittajat ovat saaneet vastata Jokisen kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 21: Kaikkia osapuolia on kuultu.
- JO 21: Vastapuolia on kuultu tasapuolisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu tuoreisiin lausuntoihin ja haastatteluihin, mikä tekee siitä ajankohtaisen.
7 Rivien välistä
Artikkeli kuvaa suomalaisen mediakentän sisäistä jännitettä, jossa Ylen johto kyseenalaistaa kilpailijoiden journalistisia menetelmiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa päätoimittajat käyvät julkista valtakamppailua luottamuksesta ja journalistisista standardeista, samalla kun Yle pyrkii suojaamaan mainettaan Kuusela-kohun keskellä.
Herää kysymys, onko Ylen oma uutisointi tästä aiheesta pyrkimys hallita narratiivia tilanteessa, jossa organisaation ylin johto on joutunut julkiseen kritiikkiin. Artikkelin rakenne antaa Jokiselle mahdollisuuden esiintyä 'laatujournalismin puolustajana' samalla kun hän kritisoi muita medioita.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →