Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: 50-vuotias | Ville Kivimäki tietää, mitä sota tekee ihmiselle

Helsingin Sanomat Haastattelu 23.7.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Ville Kivimäestä merkittävänä ja ajankohtaisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Lukijalle välittyy vaikutelma, että sotatraumojen tutkimus on välttämätön työkalu nykyisten konfliktien ja kansallisen identiteetin ymmärtämiseksi.

Haastattelu Helsingin Sanomat HS-tilaajille Veli-Pekka Leppänen · 23.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee maailmaa historiantutkijan ja asiantuntijan näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään myönteinen ja henkilökeskeinen, mikä on tyypillistä haastattelugenrelle. Vinouma on vähäinen ja liittyy haastateltavan työn korostamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee akateemista työtä ja historiaa ilman ideologista latausta tai poliittista ohjausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sotatraumojen tutkimuksen merkitys
  • Ville Kivimäen asiantuntijuus

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Luottamus tutkijan asiantuntijuuteen ja historialliseen ymmärrykseen.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan tutkijan työn merkitystä nykyhetken valossa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy haastattelun genreen, jossa tutkijan työtä arvostetaan.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja henkilökeskeinen, mutta käyttää pientä dramatisointia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on henkilöhaastattelu, jossa ei ole kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu asiallisesti.
  • JO 7: Lähteet ja taustatiedot vaikuttavat asiallisilta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Henkilöhaastattelu on perinteinen journalistinen muoto.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee historiantutkimuksen ja akateemisen keskustelun arvostusta, nostaen esiin Ville Kivimäen asiantuntijuutta ja hänen teostensa merkitystä kansallisen historian ymmärtämisessä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sotatraumojen tutkiminen on itsestäänselvästi arvokasta ja ajankohtaista. ”teema on jos mahdollista entistäkin polttavampi”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy täysin Ville Kivimäen henkilökuvaan ja hänen tutkimukseensa. ”Ville Kivimäki avasi palkitulla teoksellaan sotatrauman aiheen.”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Ville Kivimäestä merkittävänä ja ajankohtaisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Lukijalle välittyy vaikutelma, että sotatraumojen tutkimus on välttämätön työkalu nykyisten konfliktien ja kansallisen identiteetin ymmärtämiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Koska kyseessä on lyhyt ingressi ja johdanto, artikkeli vaikuttaa olevan osa laajempaa henkilöhaastattelua, joka pyrkii inhimillistämään historiantutkijan työtä ja kytkemään sen nykyhetken maailmanpoliittiseen tilanteeseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kulttuuri ja viihde laajempi kuva → Katso kirjoittajan Veli-Pekka Leppänen muut analyysit →
kulttuuri ja viihde Ville Kivimäki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Popkulttuuri

Tiedot tästä analyysistä

Ville Kivimäki avasi palkitulla teoksellaan [...43 sanaa...] polttavampi. Mistä psyykkinen sotatrauma aiheutuu?

Sisältö haettu
24.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →