Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Sähkösopimusten hinnat saavat irvistämään – Taustalla yllättävä syy

Kauppalehti Uutinen 2.8.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • Mistral Small30
  • GPT-5.4 Mini35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • Mistral Small85
  • GPT-5.4 Mini78

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi sähkön korkeaa hintatasoa vetoamalla globaaleihin kriiseihin ja sääolosuhteisiin. Lukijalle välittyy kuva, että hintojen nousu on väistämätöntä, eikä vaihtoehtoisia tapoja hallita sähkölaskua tai kuluttajan omaa vaikutusvaltaa juuri avata.

Uutinen Kauppalehti Urho Varjus · 2.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti toimialajärjestön asiantuntijaan, joka selittää markkinoiden tilaa.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta sen vinouma syntyy lähteiden yksipuolisuudesta. Energiateollisuuden edustajan ääni dominoi, mikä tekee tekstistä enemmän alan näkökulmaa heijastavan kuin kriittisen kuluttajauutisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee markkinatilannetta asiallisesti eikä aja selkeää ideologista agendaa. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, se palvelee enemmän alan asiantuntemuksen välittämistä kuin poliittista vaikuttamista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Energiasektorin näkemys hintojen nousun syistä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kuluttajien edunvalvojien tai riippumattomien tutkijoiden näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain yhden, toimialan oman näkemyksen hintojen nousun syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yksipuolinen lähteistys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Artikkeli korostaa tulevan talven hintahuolia ja epävarmuutta.

Liioittelu / korostus

Hintojen nousua kuvataan irvistämistä aiheuttavana.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy kuluttajien taloudelliseen huoleen, mikä on aiheeseen nähden perusteltua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • Mistral Small25
  • GPT-5.4 Mini35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää 'yllättävää syytä' houkuttimena, mutta on muuten informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10
  • GPT-5.4 Mini10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small0
  • GPT-5.4 Mini0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan raportoi markkinatilanteesta.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktat ja asiantuntijan arviot on erotettu.
  • JO 7: Artikkeli käyttää selkeitä lähteitä, kuten Energiavirastoa.
  • JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Kuluttajanäkökulma tai vaihtoehtoiset asiantuntijaäänet puuttuvat.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja perusraportointia, ei erityisen uutta tai mullistavaa näkökulmaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sähkönmyyjiä ja energiasektoria: tilanne esitetään markkinoiden luonnollisena reaktiona ulkoisiin tekijöihin, mikä normalisoi korkeamman hintatason kuluttajalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sähkön hinnan nousu on ensisijaisesti ulkoisista tekijöistä johtuvaa, eikä kyseenalaista sähköyhtiöiden hinnoittelumalleja. ”Kuivuus nostaa hintoja”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Sähkön hinnan nousun syyt ulkoistetaan luonnonilmiöille ja sodille, jolloin sähköyhtiöiden rooli hinnoittelussa jää taustalle. ”Sähkösopimusten hinnat saavat irvistämään – Taustalla yllättävä syy”
Kuka saa äänen Energiateollisuus ry:n edustaja on artikkelin ainoa asiantuntijaääni, mikä antaa yhdelle näkökulmalle dominoivan aseman. ””Historiaan nähden hinnat ovat nyt korkeat”, sanoo Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi sähkön korkeaa hintatasoa vetoamalla globaaleihin kriiseihin ja sääolosuhteisiin. Lukijalle välittyy kuva, että hintojen nousu on väistämätöntä, eikä vaihtoehtoisia tapoja hallita sähkölaskua tai kuluttajan omaa vaikutusvaltaa juuri avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella kuluttajajärjestöjen edustajia tai riippumattomia energiatalouden tutkijoita tasapainottamaan Energiateollisuuden näkemystä, joka luonnollisesti painottaa markkinoiden haasteita.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small80
  • GPT-5.4 Mini68

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu sähkön hintavertailuun ja markkinatilanteen arviointiin, joten virallinen tilastodata on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sähkön hinnan kehitys 2024-2025
  • Pohjoismaiden vesivarannot

Suositellut lähteet

  • Energiavirasto
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Kauppalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Fortum Oyj laajempi kuva → Katso kirjoittajan Urho Varjus muut analyysit →
Fortum Oyj Energiateollisuus ry Pekka Salomaa Energiavirasto asuminen talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutinen
  • Sähkö
  • Energia
  • Kaasu
  • Ydinvoima
  • Uusiutuvat

Tiedot tästä analyysistä

Vertailimme kiinteähintaisten sähkösopimusten hintoja. Hinnat [...637 sanaa...] yleistyisivät kiinteähintaisissa sopimuksissa”, hän jatkaa.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →