← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eduskuntavaalit | Onko perussuomalaiset rasistinen puolue? Näin tutkijat kommentoivat

Helsingin Sanomat Uutinen 13.1.2023
Pisteet
34
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
73
  • Mistral Small70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
40
  • Mistral Small50
  • Gemini 3.1 Flash Lite30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa keskiöön pääministerin syytöksen perussuomalaisista rasistisena puolueena, mikä kehystää vaalikeskustelun arvokysymysten ympärille. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen poliittinen uskottavuus on suoraan kytketty yksittäisten edustajien lausuntoihin, samalla kun tutkijoiden rooli on vahvistaa tätä kytköstä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee vaalikamppailun dynamiikkaa ja poliittisia syytöksiä.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
73
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se keskittyy vain syytöksen esittäjään ja sitä tukevaan tutkijan tulkintaan. Vastapuolen ääni puuttuu kokonaan, ja kielenkäyttö on latautunutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta syytöksestä ja vaalikamppailun dynamiikasta. Vaikka kehystys on kriittinen perussuomalaisia kohtaan, kyseessä on vaalikamppailuun liittyvä uutisointi, jossa toimittaja referoi pääministerin ja tutkijan näkemyksiä. Ideologinen suunta ei ole selkeä, vaan kyseessä on vaalikeskustelun raportointi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Pääministerin näkemys puolueen rasistisuudesta
  • Tutkijan näkemys vaalikamppailun dynamiikasta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten oma näkemys ja vastaus syytöksiin puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa tilanteesta, kun vain syyttäjä on äänessä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Pääministerin syytös ja tutkijan analyysi ruokkivat moraalista paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sanan 'rasistinen' toistuva käyttö lataa tekstiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Vaalikamppailu ja syytökset kehystetään konfliktiksi.

Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä aiheena on rasismisyytös, joka on luonnostaan latautunut. Artikkelin tapa esittää syytös ilman vastapuolen ääntä tekee siitä manipuloivan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 63/100, kärjistys 75

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko kysyy rasismia, ja sisältö raportoi pääministerin syytöksen rasismista.

Klikkihoukutus: 63/100
  • Mistral Small60
  • Gemini 3.1 Flash Lite65

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa houkutellakseen lukijaa, vaikka vastaus on artikkelin sisällä valmiiksi kehystetty. "Onko perussuomalaiset rasistinen puolue?"

Otsikon lataus: Latautunut

Sana "rasistinen" on voimakkaasti latautunut ja ohjaa lukijan välittömästi vastakkainasetteluun. "Onko perussuomalaiset rasistinen puolue?"

Kärjistys: 75/100
  • Mistral Small80
  • Gemini 3.1 Flash Lite70

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua rasismisyytöksen ympärille. "perussuomalaiset on joidenkin kansanedustajiensa puheiden perusteella ’avoimesti rasistinen puolue’"

Populismi: 20/100
  • Mistral Small20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli käsittelee eliitin (pääministeri) ja populistisen puolueen välistä konfliktia. "pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi perjantaina politiikan toimittajien tentissä."

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaiset on kritiikin kohde, mutta heitä ei ole kuultu tai pyydetty kommentoimaan syytöksiä.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkijan analyysi on erotettu pääministerin suorista sitaateista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; perussuomalaiset eivät saa vastata syytöksiin.
  • JO 15: Otsikko on provokatiivinen ja ohjaa tulkintaa.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu vakavassa syytöksessä.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perinteistä vaalikamppailun raportointia ilman uutta substanssia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee vaalikamppailun osapuolia nostamalla esiin poliittisesti latautuneen kysymyksen puolueen arvopohjasta, mikä hyödyttää vastakkainasettelua korostavaa vaalikeskustelua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että perussuomalaisten edustajien lausunnot ovat suoraan yleistettävissä koko puolueen luonteeseen. ”perussuomalaisten jäsenten yksittäisten rasististen lausuntojen kautta ”rasismi kietoutuu siihen, mitä koko puolue laajemmin edustaa””
Kuka saa äänen Pääministeri Marin saa suoran äänen syytökselleen, kun taas tutkijat toimivat tulkinnan vahvistajina. ”pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi perjantaina politiikan toimittajien tentissä.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli nostaa keskiöön pääministerin syytöksen perussuomalaisista rasistisena puolueena, mikä kehystää vaalikeskustelun arvokysymysten ympärille. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen poliittinen uskottavuus on suoraan kytketty yksittäisten edustajien lausuntoihin, samalla kun tutkijoiden rooli on vahvistaa tätä kytköstä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelin otsikko kysyy rasismia, mutta ingressi ja leipäteksti keskittyvät lähes yksinomaan pääministerin syytöksen ja tutkijoiden tulkinnan referointiin ilman, että perussuomalaisten omaa vastausta tai puolustautumista tuodaan esiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvasti leimaavia termejä ilman laajempaa kontekstia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva Katso kirjoittajan Alex af Heurlin muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tutkijoiden mukaan pääministeri Sanna Marinin [...56 sanaa...] puheita – avoimesti rasistinen puolue”.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →