Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Suurituloiset löytävät itsensä verokoneista – ja toivottavasti niin on myös jatkossa

Ilta-Sanomat Pääkirjoitus 31.3.2026
Pisteet
64
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Yhteenkuuluvuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Pääkirjoitus puolustaa verokoneiden olemassaoloa ja asettuu vastustamaan yksityishenkilöiden pyrkimystä suojata tulotietonsa. Lukijalle välittyy kuva, että verokoneiden julkisuus on itseisarvoinen hyve, ja niiden kritisoiminen tai yksityisyydensuojan korostaminen näyttäytyy epäilyttävänä tai yhteiskunnan avoimuutta uhkaavana toimintana.

Pääkirjoitus Ilta-Sanomat · 31.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Lehti asettuu puolustamaan omaa ja muiden medioiden toimintatapaa asiantuntevalla, mutta puolueellisella otteella.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Pääkirjoitus on luonteeltaan mielipiteellinen, mikä on genren mukaista. Se kuitenkin käyttää latautunutta kieltä ja kehystää yksityisyyden suojaa hakevat henkilöt vastavoimaksi yhteiskunnan avoimuudelle, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Pääkirjoitus edustaa perinteistä liberaalia näkemystä julkisuuden ja avoimuuden tärkeydestä. Vaikka se on yksipuolinen, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan pikemminkin median omaa intressiä ja vakiintunutta suomalaista käytäntöä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Verotietojen julkisuuden välttämättömyys
  • Yksityisyydensuojan toissijaisuus suhteessa avoimuuteen

Kritisoidut tahot

  • valittajat

Puolustetut tahot

  • verokoneet

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Valittajien tarkemmat argumentit yksityisyydensuojan loukkauksesta puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa siitä, miksi yksityishenkilöt kokevat tietojensa julkaisemisen ongelmalliseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Yhteenkuuluvuus
Realismi

Vetoaa yhteiskunnalliseen avoimuuteen ja korruption ehkäisyyn.

Yhteenkuuluvuus

Korostaa veronmaksajia hyvinvoinnin rakentajina.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'hyvinvointimme rakentajat' kuvaamaan verokoneisiin päätyviä.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa yksityishenkilöiden valitukset vastakkain koko yhteiskunnan avoimuuden kanssa.

Tunnevetoaminen on tyypillistä pääkirjoitukselle. Se ei ole manipuloivaa, vaan osa kirjoittajan argumentaatiota.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääteemaa.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen provokatiivisen sävyn.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa pääkirjoituksen kannan.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun 'yksityisyyttä vaativien' ja 'yhteiskunnan avoimuuden' välille.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta, vaikka 'hyvinvointimme rakentajat' -termiä käytetäänkin.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Valittajat on mainittu, mutta heidän näkökulmaansa ei ole kuultu suoraan, vaan se on referoitu toimituksen toimesta.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista – kyseessä on selkeä pääkirjoitus.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen – artikkeli kertoo avoimesti EIT-prosessin taustat.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen – valittajien näkökulma jää hyvin ohueksi ja heidät kehystetään vastustajiksi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentaatio noudattaa perinteistä median puolustuslinjaa.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee media-alan toimijoita, jotka ylläpitävät verokoneita. Esittämällä verokoneet välttämättömänä osana avointa luottamusyhteiskuntaa, kirjoittaja pyrkii oikeuttamaan niiden olemassaolon EIT-prosessin edessä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että verotietojen julkisuus on suoraan verrannollinen luottamusyhteiskunnan rakentamiseen. ”Verotietojen julkisuus on yksi tapa rakentaa luottamusyhteiskuntaa”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen vain toimituksen omalle kannalle, kun taas valittajien näkökulma esitetään lyhyesti ja heidän motiivinsa sivuutetaan. ”Valittajista kumpikaan ei olisi halunnut tulotietojaan julkaistavaksi verokoneissa.”
Tunnelma Realismi, Yhteenkuuluvuus

Pääkirjoitus puolustaa verokoneiden olemassaoloa ja asettuu vastustamaan yksityishenkilöiden pyrkimystä suojata tulotietonsa. Lukijalle välittyy kuva, että verokoneiden julkisuus on itseisarvoinen hyve, ja niiden kritisoiminen tai yksityisyydensuojan korostaminen näyttäytyy epäilyttävänä tai yhteiskunnan avoimuutta uhkaavana toimintana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi pääkirjoitus korostaa verokoneiden hyötyä nimenomaan 'hyvinvointimme rakentajien' näkökulmasta, vaikka kyseessä on median kaupallinen palvelu. Tämä voi olla strateginen valinta pehmentää verokoneiden julkisuuskuvaa tilanteessa, jossa EIT-prosessi uhkaa niiden jatkuvuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Viittaa yhteiskunnalliseen avoimuuteen ja luottamusyhteiskuntaan yleisinä hyveinä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin laajempi kuva →
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Helsingin Sanomat Ilta-Sanomat Verohallinto politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Pääkirjoitus

Tiedot tästä analyysistä

Kahden yksityishenkilön valitus johti siihen, [...366 sanaa...] Sen kieltäminen olisi tiedonsaannin vaikeuttamista.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →