Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Media: Venäläisten suhtautumisessa Ukrainan sotaan käänne – taustalla selkeä syy

Ilta-Sanomat Uutinen 8.8.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini61
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän hallinnon horjumisesta ja sodan kannatuksen murenemisesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa Ukrainan iskut Venäjän infrastruktuuriin ovat suoraan kytkettävissä kansalaisten turvattomuuden tunteeseen ja Putinin suunnitelmien epäuskottavuuteen.

Uutinen Ilta-Sanomat Timo Myllyniemi · 8.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli perustuu politiikan tutkijoiden ja analyytikoiden näkemyksiin.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä se käyttää vain sodan vastaisia asiantuntijoita. Tämä ohjaa lukijaa tulkitsemaan tilanteen Venäjän hallinnon epäonnistumisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Venäjän sisäisestä tilanteesta ja mielipidemittauksista. Vaikka asiantuntijavalinnat ovat yksipuolisia, kyseessä on vahtikoirajournalismi, joka käsittelee autoritaarisen hallinnon haasteita. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on tapahtumien raportoinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sodan kannatuksen mureneminen Venäjällä
  • Putinin suunnitelmien epäonnistuminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän hallinnon virallinen näkemys tai selitys tilanteesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden puolen näkemyksen Venäjän sisäisestä tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli turvallisuudesta ja sodan vaikutuksista siviilielämään.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "hyökkäyssota" ja "sodan kannatuksen hupeneminen" korostavat negatiivisuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy sodan aiheuttamaan turvattomuuteen, mikä on luonnollinen osa aihepiiriä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 24/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee mielipidemittauksen tuloksia.

Klikkihoukutus: 24/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman jännitettä luovaa ilmaisua "selkeä syy".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa Venäjän hallinnon ja kansalaisten välistä jännitettä, mutta ei demonisoi.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa kritisoidaan, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata väitteisiin sodan epäonnistumisesta.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteinä on käytetty tunnettuja tutkimuslaitoksia.
  • JO 10: Lähteet on nimetty selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdevalikoima on yksipuolinen, hallinnon ääntä ei kuulla.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli referoi ulkomaisia lähteitä ja tutkimuslaitoksia, ei sisällä omaa kenttätyötä.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sodan vastustajia ja länsimaista yleisöä, sillä se nostaa esiin Venäjän sisäisen tyytymättömyyden ja sodan epäonnistumisen merkkejä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Levada-keskuksen kyselytulokset heijastavat luotettavasti venäläisten todellisia mielipiteitä autoritaarisessa hallinnossa. ”Levada-keskuksen mielipidemittauksen mukaan”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti länsimaisiin tai Venäjältä paenneisiin asiantuntijoihin, kun taas Venäjän hallinnon ääntä ei kuulla. ”kertovat asiantuntijat Moscow Timesin mukaan”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän hallinnon horjumisesta ja sodan kannatuksen murenemisesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa Ukrainan iskut Venäjän infrastruktuuriin ovat suoraan kytkettävissä kansalaisten turvattomuuden tunteeseen ja Putinin suunnitelmien epäuskottavuuteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli toistaa saman asiantuntijalainauksen kahdesti eri lähteisiin (Moscow Times ja Carnegie-keskus) viitaten, mikä voi viitata toimitukselliseen huolimattomuuteen tai pyrkimykseen korostaa asiantuntijoiden yksimielisyyttä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 84/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
84/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu keskeisesti Levada-keskuksen mielipidemittaukseen, jonka luotettavuus ja tulkinta ovat artikkelin ytimessä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän mielipidemittaukset sodasta
  • Sodan kannatus Venäjällä

Suositellut lähteet

  • Levada-keskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Levada-keskus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Timo Myllyniemi muut analyysit →
Levada-keskus Ulkomaat Tatjana Stanovaja Abbas Galljamov Vladimir Putin Moscow Times Carnegie-keskus politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Ensimmäistä kertaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen [...255 sanaa...] Carnegie-keskuksen asiantuntijat Moscow Timesin mukaan.

Sisältö haettu
9.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →