Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Asta Lepän kolumni: Suostuin häirinnän kohteeksi, koska uskoin sen olevan kohteliaisuus

Yle Kolumni 27.6.2022
Pisteet
79
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
88
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi häirinnän kokemuksista puhumista ja purkaa naisiin kohdistettuja kulttuurisia odotuksia miellyttämisestä. Lukijalle välittyy vahva viesti siitä, että häirintä on vallankäyttöä, jota ei tule sietää, ja että yhteiskunnallinen asenneilmapiiri on muuttunut suostumuksen korostamisen suuntaan.

Kolumni Yle Asta Leppä · 27.6.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Näkökulma on vahvasti kirjoittajan oma, henkilökohtainen kokemus, joka laajenee yhteiskunnalliseksi pohdinnaksi.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti subjektiivinen. Se ei pyri neutraaliuteen, vaan ajaa selkeää näkökulmaa. Vinoumapisteet pysyvät maltillisina, koska kirjoittaja avaa oman asemansa ja kokemuksensa rehellisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kolumni käsittelee arvoliberaalia teemaa (suostumus, naisten oikeudet), mutta se ei asetu puoluepoliittisesti mihinkään leiriin. Se on yhteiskunnallinen puheenvuoro, joka edustaa nykyaikaista ihmisoikeuskeskustelua.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Seksuaalinen itsemääräämisoikeus
  • Häirinnän vastustaminen

Kritisoidut tahot

  • Häiritsijät

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu suostumuslain vastustajien argumenteista jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi lakimuutos herätti vastustusta, vaikka kirjoittaja viittaakin siihen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Henkilökohtainen kokemus todisteena

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli nuorten naisten asemasta ja häirinnän jatkumisesta.

Realismi

Asiallinen, mutta vahva vetoaminen kokemukseen ja muutoksen tarpeeseen.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Käyttää omia kokemuksia häirinnästä yleistyksen tukena.

Latautunut kieli

Käyttää vahvoja ilmauksia kuten 'ällöttäviltä' ja 'pakkomielteisesti pornoa katselevat'.

Tunteisiin vetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua, sillä kirjoittaja avaa omaa henkilöhistoriaansa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini25
  • Mistral Small35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin teeman, vaikka onkin hieman provokatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvailee kirjoittajan omaa kokemusta.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti ei polarisoi, vaan kuvaa kirjoittajan omaa kasvua ja asenteiden muutosta.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; kirjoittaja puhuu omasta puolestaan, ei 'kansan' nimissä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on henkilökohtainen kolumni, ei uutisartikkeli, joka kohdistuisi nimettyyn tahoon.

5 JSN-arvio 88/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

88
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja yhdistää omakohtaisen tarinan ajankohtaiseen lainsäädäntökeskusteluun tuoreella tavalla.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee naisten oikeuksia ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta ajavia tahoja: se normalisoi häirinnästä puhumisen ja asettaa vastuun selkeästi häiritsijälle.
Pelissä Yksilön oikeus fyysiseen koskemattomuuteen vs. vallitsevat kulttuuriset normit. Juttu käsittelee ensisijaisesti yksilön oikeutta ja tarvetta irtautua häirintää sietävästä roolista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että naisiin kohdistuva häirintä on rakenteellinen ongelma, joka kytkeytyy miesten vallankäyttöön. ”Kenkään ei ole oikeutta oman valtansa ja fyysisen voimansa nojalla alistaa ja pelotella toista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Häiritsijöiden toimijuus on selkeää, mutta työnantajan vastuu häivytetään passiivilla. ”Ilmoitin häirinnästä työnantajalleni, mutta hän sanoi, ettei halunnut menettää kyseisen kunnan mainoksia.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja on ainoa ääni; muut toimijat (poliisi, työnantaja) esiintyvät vain kirjoittajan muistojen kautta. ”kuten poliisi minulle tosiaan totesi, tilanteissa on “sana sanaa vastaan”.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi häirinnän kokemuksista puhumista ja purkaa naisiin kohdistettuja kulttuurisia odotuksia miellyttämisestä. Lukijalle välittyy vahva viesti siitä, että häirintä on vallankäyttöä, jota ei tule sietää, ja että yhteiskunnallinen asenneilmapiiri on muuttunut suostumuksen korostamisen suuntaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan valinta käyttää henkilökohtaisia, traumaattisia kokemuksia keino normalisoida keskustelua suostumuslaista, jotta abstrakti lainsäädäntö saisi inhimilliset kasvot.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työelämä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Asta Leppä muut analyysit →
työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • seksuaalinen häirintä
  • #metoo
  • seksi
  • miehet
  • naiset
  • seksuaalirikokset
  • kolumnit
  • Asta Leppä

Tiedot tästä analyysistä

Onko tämän päivän nuorissa naisissa [...581 sanaa...] on hyvä ja iloinen asia._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →