Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kysely: Valtaosa briteistä on pettynyt brexitiin

Yle Uutinen 22.6.2026
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini54
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa brexitistä epäonnistuneena projektina, joka on heikentänyt Britannian taloutta ja turvallisuutta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että brittien enemmistö katuu päätöstään ja haluaa palauttaa suhteita EU:hun, kun taas brexitin alkuperäiset tavoitteet, kuten maahanmuuton hallinta, esitetään toteutumattomina.

Uutinen Yle Satu-Maria Niikko · 22.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti ajatushautomon asiantuntijaraporttiin.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se nojaa vain yhden brexit-kriittisen ajatushautomon kyselyyn ja haastatteluun. Vaikka sävy on raportoiva, valikoiva lähteiden käyttö ohjaa lukijaa vahvasti brexit-kriittiseen suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kyselytutkimuksen tuloksia, mikä on journalistisesti perusteltua. Vaikka kehystys on brexit-kriittinen, se heijastaa kyselytutkimuksen sisältöä eikä sisällä toimittajan omaa ideologista julistusta. Kyseessä on vahtikoiran rooliin kuuluva raportointi, jossa ideologinen suunta ei ole selkeästi toimittajan, vaan lähteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Brexitin negatiiviset vaikutukset
  • Kansalaisten halu palata EU-yhteistyöhön

Kritisoidut tahot

  • Brexit

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Brexitin kannattajien tai hallituksen näkökulma kyselyn tuloksiin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten brexitin puolustajat perustelevat tilannetta tai miten he tulkitsevat kyselyn tuloksia.
  • Tausta Brexitin alkuperäisten tavoitteiden ja saavutusten laajempaa taustoittamista ei ole. — Ilman taustaa lukija näkee vain yhden hetkellisen mielipidemittauksen, ei laajempaa historiallista tai poliittista kontekstia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli taloudesta ja elinkustannusten noususta.

Epäluottamus

Epäluottamus brexitin onnistumiseen ja Britannian kykyyn hallita asioita.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'virhe' ja 'epäonnistunut' toistuva käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Brexit esitetään jatkuvana epäonnistumisena ja konfliktina kansalaisten toiveiden kanssa.

Tunnevetoaminen on sidottu kyselytutkimuksen tuloksiin, mutta sanavalinnat korostavat negatiivisuutta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 12/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa raportoidaan kyselyn tuloksia.

Klikkihoukutus: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kyselyn pääviestin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi kyselyn tuloksen neutraalisti: "Kysely: Valtaosa briteistä on pettynyt brexitiin".

Kärjistys: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee brexit-aihetta, joka on luonnostaan polarisoiva, mutta itse teksti raportoi kyselyä asiallisesti.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää 'kansan ääni' -argumenttia (kyselytutkimus) perustellakseen brexitin epäonnistumista, mikä on tyypillistä populistiselle kehykselle.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Brexitin kannattajia tai Britannian hallitusta ei ole kuultu, vaikka he ovat kritiikin kohteena.

5 JSN-arvio 55/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktan (kyselytutkimus) ja asiantuntijan mielipiteen erottelu on selkeää.
  • JO 10: Lähde (ECFR) on nimetty ja linkitetty.
  • JO 10: Lähdeaineisto on selkeästi ilmoitettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisen näkökulman tai brexitin kannattajien äänen puuttuminen tekee jutusta yksipuolisen.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun käsitellään poliittisesti kiistanalaista aihetta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes kokonaan ulkopuoliseen kyselytutkimukseen ja sen tulosten referointiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-myönteisiä tahoja ja brexitin vastustajia, sillä se esittää brexitin yksiselitteisesti epäonnistuneena hankkeena ja nostaa esiin kansalaisten halun palata tiiviimpään yhteistyöhön EU:n kanssa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että brexitin vaikutukset ovat yksiselitteisesti negatiivisia ja että kyselytutkimus on riittävä osoitus kansan tahdosta. ”brexit on heikentänyt Ison-Britannian kykyä hallita asioita”
Kuka saa äänen Äänessä on vain brexitiä kritisoivan ajatushautomon johtaja, eikä brexitin kannattajien tai hallituksen näkemyksiä kyselyn tuloksista tai brexitin mahdollisista hyödyistä esitetä. ”ECFR:n johtaja Mark Leonard sanoi”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa brexitistä epäonnistuneena projektina, joka on heikentänyt Britannian taloutta ja turvallisuutta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että brittien enemmistö katuu päätöstään ja haluaa palauttaa suhteita EU:hun, kun taas brexitin alkuperäiset tavoitteet, kuten maahanmuuton hallinta, esitetään toteutumattomina.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain yhteen, brexit-kriittiseen ajatushautomoon, vaikka aihe on poliittisesti erittäin jakava. Tämä valinta vahvistaa narratiivia brexitin epäonnistumisesta ilman, että lukija saa kuvaa mahdollisista vastakkaisista näkemyksistä tai brexitin pitkän aikavälin tavoitteista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Brexitin kuvaaminen toistuvasti 'virheenä' ja 'epäonnistumisena'.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin kyselytutkimuksen varaan, joten tilastollinen ristiintarkistus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Brexitin talousvaikutukset
  • Britannian mielipidemittaukset brexitistä

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
  • OECD
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Mark Leonard laajempi kuva → Katso kirjoittajan Satu-Maria Niikko muut analyysit →
Mark Leonard Iso-Britannia Euroopan unioni ECFR politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Britannia
  • Brexit
  • kyselytutkimus
  • ulkopolitiikka
  • Eurooppa
  • Eroaminen Euroopan unionista
  • kansainvälinen politiikka
  • mielipidemittaukset & markkinatutkimukset

Tiedot tästä analyysistä

57 prosenttia kyselyyn vastanneista briteistä [...203 sanaa...] unionin jäseneksi tulevaisuudessa. Lähde: Reuters

Sisältö haettu
22.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →