Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin poliisi saa käyttää ampuma-asetta – "Aina viimeisenä keinona"

MTV Uutiset Uutinen 12.7.2025
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi poliisin ampuma-aseen käytön viestimällä, että kyseessä on aina äärimmäinen ja tarkasti harkittu viimeinen keino. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliisin päätöksentekoprosessi on hallittu ja perusteltu, vaikka tilanteet ovatkin yksittäiselle poliisille henkisesti raskaita.

Uutinen MTV Uutiset Katariina Taleva · 12.7.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee aihetta poliisin toimintatapojen ja lakisääteisten raamien kautta.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta painottuu selvästi poliisin näkökulman ja toimintatapojen puolustamiseen. Tasapainottavia ääniä tai kriittistä tarkastelua poliisin voimankäytöstä ei juuri ole.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa ja lakia neutraalisti. Vaikka se painottaa poliisin näkökulmaa, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan toimii vahtikoiran sijaan selittävänä journalistisena tekstinä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin toiminnan välttämättömyys ja harkinta

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu poliisin voimankäytön valvonnasta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten poliisin voimankäyttöä valvotaan ja miten siitä keskustellaan laajemmin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin selittämällä poliisin työn vaativuutta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Poliisin työn henkistä kuormittavuutta kuvataan elävästi.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee lukijan ymmärrystä poliisin työn vaativuudesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee poliisin aseenkäytön perusteita.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää lainausmerkkejä luomaan auktoriteettia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä me/ne-asetelmaa tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee yleistä poliisin voimankäyttöä, ei tiettyä yksittäistä syytöstä poliisia kohtaan.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen lain ja asiantuntijoiden avulla.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä artikkeli käsittelee poliisin voimankäyttöä ilman kriittistä vastapuolta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen selitys poliisin voimankäytöstä ajankohtaisten tapahtumien yhteydessä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliisin toiminnan legitimointia: ampuma-aseen käyttö esitetään tarkasti harkittuna, äärimmäisenä ja välttämättömänä keinona, mikä vahvistaa luottamusta viranomaisen voimankäytön hallintaan.
Pelissä Poliisin voimankäytön oikeutus vs. kansalaisten oikeus elämään. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen poliisin harkintaa ja lainmukaisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin ampuma-aseen käyttö on aina perusteltua, jos se täyttää laissa määritellyt kriteerit. ”Poliisi harkitsee hyvin tarkoin aina aseen käyttöä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin ampuma-aseen käytön seuraukset kuvataan passiivisesti, mikä häivyttää yksittäisen poliisin toimijuutta ja vastuuta. ”poliisin ampumana on kuollut Suomessa 13 ihmistä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti poliisin entisen valmiusryhmäläisen näkemykseen, joka tukee poliisin toimintatapoja. ”Harri Gustafsberg, joka on aiemmin ollut töissä poliisin Karhu-valmiusryhmässä.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi poliisin ampuma-aseen käytön viestimällä, että kyseessä on aina äärimmäinen ja tarkasti harkittu viimeinen keino. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliisin päätöksentekoprosessi on hallittu ja perusteltu, vaikka tilanteet ovatkin yksittäiselle poliisille henkisesti raskaita.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti poliisin näkökulman ja toimintatapojen selittämiseen juuri silloin, kun poliisin aseenkäyttö on noussut otsikoihin useiden tapausten myötä — tämä voi olla toimituksellinen valinta rauhoittaa yleistä keskustelua.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 70/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini70
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee tilastoja poliisin ampumista henkilöistä, mikä on keskeinen osa artikkelin taustoitusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • poliisin voimankäyttö Suomessa 2000-luvulla

Suositellut lähteet

  • Poliisihallitus
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Harri Gustafsberg laajempi kuva → Katso kirjoittajan Katariina Taleva muut analyysit →
Harri Gustafsberg Henri Rikander kotimaa Helsinki STT
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Poliisin aseenkäyttö
  • Poliisi
  • Rikos

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi voi käyttää asetta tehtävissään, [...512 sanaa...] monimutkainen psyko-fysiologinen mekanismi, hän summaa.

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →